Kaikki eteenpäin – vammaisuutta käsittelevät teokset Turun taidekokoelmassa

Ihmiarvoa unohtamatta: vammaisten päivä 3.12.2019

Mikkola, Ari, CP-lapsia koulutyössä, 1977,

valokuva, Turun kaupungin taidekokoelma

Kuva: TMK

Kansainvälistä vammaisten päivää vietetään tänään tiistaina 3. joulukuuta. Englanninkielisissä maissa teemapäivälle on annettu nimi ”The Future is Accessible”, vapaasti suomennettuna siis Tulevaisuus on saavutettavissa. Suomessa vammaisten teemaviikko alkoi sunnuntaina, ja sen slogan on ”oikeus hyvään palveluun”. Tässä blogitekstissä esittelemme lyhyesti muutamia Turun kaupungin taidekokoelmaan kuuluvia teoksia, jotka käsittelevät vammaisuutta.

Mikkonen, Raili, Isä ja poika, 2003,

pronssi, Turun kaupungin taidekokoelma

Kuva: Raakkel Närhi/ TMK

Suomalainen sosiaalipolitiikka alkoi kehittyä 1960-luvulla alkaneen murroksen myötä. YK hyväksyi 1970-luvulla kaksi julistusta, joiden seurauksena vammaisten henkilöiden oikeudet esimerkiksi koulutukseen ja sosiaaliturvaan vahvistuivat. Suomessa vammaispalvelulaki ja sitä täydentävä asetus säädettiin vuonna 1987. Ari Mikkolan teos CP-lapsia koulutyössä (1977) näyttää Suomen koululaitoksen 1960-luvulla muotoutuneen tavoitteen antaa kaikille lapsille mahdollisuuden päästä kouluun. Valokuvassa näkyy iloinen lapsi valmiina koulupäivään.

Raili Mikkosen Isä ja poika (2003) käsittelee vanhemman ja lapsen välistä suhdetta. Jykeväleukainen, tanakka isähahmo vaikuttaa kuuntelevan pitkää ja hoikkaa poikaansa hiljaisen keskittyneesti.  Hahmot kulkevat käsikädessä eteenpäin, tosin toisiinsa päin kääntyneinä.

Pekka & Teija Isorättyä, Invalid Robot, 2011,

sekatekniikka, Turun kaupungin taidekokoelma

Kuva: Martti Puhakka/ TMK

Liikuntarajoitteisuus esiintyy aiheena useissa taideteoksissa. Pekka ja Teija Isorättyän kineettinen veistos Invalid Robot (2011) kuvaa rollaattorin kanssa hitaasti liikkuvaa naista. 

Erika Adamssonin Kahvihetki (2010) käsittelee vanhuutta. Pyörätuoli mahdollistaa sen, että vanhainkodissa liikuntarajoitteiset henkilöt pääsevät muiden asukkaiden kanssa kahville ja keskustelemaan. Teoksen lämpimät värit huokuvat myönteisyyttä ja yhteisöllisyyttä. Hoitajat jäävät siluetteina taka-alalle: teoksen keskiössä ovat kahvitteluhetkeen osallistuvat asukkaat.

Adamsson, Erika, Kahvihetki, 2010,

öljy akryylilevylle, 
Turun kaupungin taidekokoelma

Kuva: Raakkel Närhi/ TMK

Raili Mikkonen yhdistää myös vanhuuden ja liikuntarajoitteisuuden teoksessaan Rakkaus (1971), jossa aviomies työntää vaimonsa pyörätuolia toinen käsi lempeästi puolisonsa käsivarrella. Pariskunnan läheisyys korostuu hahmojen yhteensulautumisessa.

Manno Kalliomäki käsitteli vammaisuutta usein juuri kainalosauvojen luomien mielikuvien avulla. Teoksessa Viraton (1983) vammaisuus yhdistyy vanhuuteen. Kalliomäen luonnosmainen teos keskittyy täysin mieshahmoon, ja piirrosjälki luo illuusion liikkeestä, jopa periksiantamattomuudesta hädän hetkellä. Auttavatko enkelin siivet kumarassa eteenpäin kulkevaa, teoksen nimen mukaan syrjäytymisen vaarassa olevaa miestä? Viittaavatko siivet viratonta miestä uhkaavaan kuolemaan, vai ovatko siivet merkki jokaisen ihmisen hyvyydestä ja ihmisarvosta, jota kukaan muu ei pysty toiselta riistämään?

 

Raili Mikkonen:  Rakkaus, 1971,

pronssi, Turun kaupungin taidekokoelma

Kuva: Raakkel Närhi / TMK.

WAM:in nettisivuilta löytyy tietoa museon esteettömyydestä. 

Saavutettavuudesta ja esteettömyydestä voi lukea lisää Invalidiliiton verkkosivuilta 

(saavutettavuus, esteettömyys). 

Turun vammaisneuvosto. 

Vammaisten oikeuksien historia Suomessa.

Kalliomäki, Manno, Viraton, 1983,

hiili ja contéliitu, Turun kaupungin taidekokoelma

Kuva: Reino Koivula/ TMK

Kirjoittajat:

Emmi Kivimäki ja Jenni Mäki

Museoassistentit

Turun museokeskus