tiistai 10. huhtikuuta 2018

Syvää unta Särkänniemessä



Mailis Saralehdon mediateos Delta Waves (2016) Kaupunginteatterin näytöllä.
Kuva: Anni Savolainen / TMK.
Video alkaa muodottomiksi taipuvista Delta Waves -sanoista. Tätä seuraavat sähköiset, puna-oranssi-pinkit raidat, jotka siirtyvät kuvaruudun oikeasta reunasta vasempaan kuin tasaiset virtaavat aallot. Sitten ollaankin jo karusellin juurella, mutta kaikki on arvokkaan hidastettua. Ikään kuin katsoja makaisi selällään neonvihreällä nurmikolla, ja hänen päälleen sataisi suuria, värikkäitä pisaroita. Tämä sade ei kuitenkaan kastele, vaan se menee suoraan tajuntaan: se suorastaan hieroo aivoja, hitaasti ja sähköisesti.

Mailis Saralehdon Delta Waves -videoteoksessa liike on hillittyä mutta koko ajan etenevää. Graafiset, värikkäät, raidalliset, sivulle liikkuvat näkymät toistuvat uudelleen. Myöhemmin videossa on otoksia myös kaislikosta ja kukkakedolta, aivan maan tasalta. Kirkkaat värit ja luontokokemukset muistuttavat lapsenomaisista kesämuistoista: kesällä oli aina lämmin, ja aikaa vietettiin kauniiden kasvien keskellä. Näkymät ovat intensiivisyydessään suorastaan psykedeelisiä. Koska värit ovat rankasti käsiteltyjä, muistuttaa kokonaisvaikutelma lämpökamerakuvia. Tällöin vaikutelma erilämpöisistä alueista ottaa tilan täysin haltuun, ja katse skannaa sekä tarkkailee kokonaisuutta.

Videon loppupuolella päästään taas karusellin luo, mutta näkymä onkin laaja - ollaan kaukana Särkänniemen huvipuiston yläpuolella. Katsojasta tuntuu jopa turvalliselta seurata tätä nukkekotimaista, nopeutettua minimaailmaa ylhäältä päin. Huvipuisto hikoilee lämmöstä, ja vilisevät ihmisjoukot näyttävät iloisilta juostessaan omassa kesäisessä universumissaan, kaukana kaikesta maallisesta ja arkisesta. Vilinä muistuttaa soluja, joiden eloisuutta tarkastellaan mikroskoopilla.

Keskeisessä roolissa olevaa karusellia onkin juuri nyt haikeaa katsoa, sillä tämä suorastaan ikoninen huvilaite Tampereella purettiin maaliskuussa. Taiteilija onkin kertonut käyneensä karusellissa sekä itse lapsena että omien lapsiensa kanssa. Tämän tietäen videon välittämä kirkasotsainen usko lapsuusmuistojen suloisuuteen muuttuukin jopa katkeransuloiseksi. Kaikki on sittenkin katoavaa.

Videon sisältö tukee vahvasti nimeä Delta Waves. Nimi merkitsee yhtä aivoaaltojen viidestä kategoriasta: sitä, jolla on matalin taajuus. Delta-aalloilla on iso merkitys hyvinvointiin, sillä niitä ilmenee nimenomaan syvässä unessa. Myös sydämelle tärkeät delta-aallot ovat olennaisia nukkuessa, sillä niiden vähyys heikentää esimerkiksi keskittymistä ja oppimista.

Kuten monet muutkin hiljattain Turun kaupunginteatterin julkisivun digitaalisella suurella näytöllä esitetyt videoteokset, myös tämä teos kuuluu Turun museokeskuksen taidekokoelmaan. Teos pyörii näytöllä yhdessä Hannu Väisäsen teoksen Tussilaveeraus (2014) kanssa 21.5. asti.

Anni Savolainen
Korkeakouluharjoittelija
Turun museokeskus

maanantai 9. huhtikuuta 2018

Vanhoja suomalaisia piippuja verkkojulkaisuna

Turun museokeskus teki 9.4.2018 historiaa julkaisemalla ensimmäisen yksinomaan verkossa saatavilla olevan esinejulkaisunsa, turkulaisen harrastajan ja keräilijän Marko Revon kirjan Vanhoja suomalaisia piippuja Turun museokeskuksen ja keräilijöiden kokoelmista.

Kuten nimi kertoo, pääosassa ovat nimenomaan museon oma, jo  1800-luvun lopulta asti kertynyt kokoelma, täydennettynä nykyisten keräilijöiden aarteilla ja antiikkikaupan parissa liikkuvilla esineillä. Kyseessä ovat suurimmalta osin Volter Kilven Alastalon salin piipunvalintakohtauksesta tutut pitkävartiset merenvahapiiput, joten teos on samalla noihin piippuihin hopeahelat valmistaneiden kulta- ja hopeaseppien historiaa.



Piippujen pesien merenvaha oli itse asiassa nykyisen Turkin alueelta saatua kivilajia nimeltä sepioliitti. Merenvahasta oli helppo työstää koristeellisia muotoja, mutta piipunpesiä tehtiin myös merenvahamurskasta puristamalla.

Pitkät varret koristeltiin usein venetsialaisin tai böömiläisin lasihelmin, joita Repo on laskenut eräässäkin varressa olleen yli 16000 kpl.


Turun museokeskuksen julkaisut verkossa löytyvät tästä linkistä.

Vanhoja suomalaisia piippuja pdf-tiedostona löytyy suoraan tästä linkistä.