Salaperäiset muotokuvat Turun kaupungin taidekokoelmassa: Tuntemattomien taiteilijoiden teoksia

Turun kaupungin taidekokoelmassa on taideteoksia, joiden tekijät ovat tuntemattomia. Teoksen perustutkimuksessa kerätään tietoa taiteilijan tunnistamiseksi. Onko maalauksessa signeeraus? Onko kyseessä tunnetun henkilön muotokuva? Onko hänellä mitään suhdetta taiteilijaan? Kaikki nämä johtolangat ovat tärkeitä taideteoksen tekijän tunnistamiseksi. Taiteilija ei kuitenkaan aina signeeraa töitään, ja myös muotokuvan mallin henkilöllisyyttä voi olla vaikea selvittää. Perustutkimusta tukevan aineiston tai tiedon puuttuessa voi olla vaikea tunnistaa teoksen tekijää. 

Taiteilijan nimi voi kertoa tärkeää tietoa, kuten sen mistä taiteilija on kotoisin. Esimerkiksi nimen kirjoitusasu voi vaihdella eri alueilla tai maissa. Mikäli emme tunne taiteilijaa, meiltä puuttuu teoksen tulkinnan kannalta tärkeää taustatietoa. 

Tarkalla tutkimuksella voidaan päästä kiinni teoksen taustoihin yksityiskohtien kautta. Toisaalta myös siinä, ettei taiteilijaa tunneta, on omat etunsa: vältymme teosta katsoessamme taiteilijan nimen asettamilta ennakko-odotuksilta, jopa ennakkoluuloilta. 

Tuntematon vanki

Turun kaupungin taidekokoelmassa on teos nimeltä Tuntematon vanki, jonka on luonut tuntematon taiteilija. Maalaus on hankittu vuonna 1897. Maalaus esittää vankia, jolla on kahleet kaulan ja ranteiden ympärillä. Hänen oikeassa kädessään on paperi, jossa on epäselviä merkkejä ja vasemmassa kädessään hattu. Vangin käyttämä ruudullinen puku on 1800-luvulle tyypillinen vanginpuku.

Tuntematon taiteilija: Tuntematon vanki, 1770 – 1897, 126,5 x 59 cm, öljy puulle.
Turun kaupungin taidekokoelma. Kuva: Mikko Kyynäräinen / Turun museokeskus. 

Tuntematon mies 

Seuraava teos on öljymaalaus nimeltään Tuntematon mies, jonka on niin ikään maalannut tuntematon taiteilija. Teoksen hankinta-aika on 1913. Maalauksessa ei ole signeerausta tai nimikirjaimia. Maalaus on ajoitettu miehen vaatetustyylin perusteella noin vuoteen 1850. Miehellä on kääntökauluksellinen paita ja napilla kiinnitetty ”puff tie”, viktoriaanisena aikana muodissa ollut kravatti. Vaatteiden tyyli viittaa eurooppalaiseen 1850-luvun muotiin. 

Tuntematon taiteilija: Tuntematon mies, n. 1850, 23 x 21 cm, öljy kankaalle.
Turun kaupungin taidekokoelma. Kuva: Mikko Kyynäräinen / Turun museokeskus. 

Tuntematon nainen 

Tuntemattoman taiteilijan öljymaalaus Tuntematon nainen on edellisen teoksen tapaan maalattu todennäköisesti noin 1850-luvulla. Ajanjaksoa voi arvioida vaatteiden tai hiustyylin perusteella. Maalauksessa nuoren naisen hiustyyli keskijakauksineen ja korkkiruuvikiharoineen viittaa 1840-luvun Eurooppaan. Mekon pääntie on leveä ja olkapäät paljaat. Hihat eivät ole niin suuret kuin 1830-luvulla, sillä maalauksen valmistumisaikaan muodissa olivat tiukat hihat ja virkatut huivit. 

Tuntematon taiteilija: Tuntematon nainen, n. 1850, 33,5 x 29 cm, öljy kankaalle.
Turun kaupungin taidekokoelma. Kuva: Mikko Kyynäräinen / Turun museokeskus. 

Mysteeri on edelleen mysteeri. Vaikka jotkin avaintiedot puuttuvat, voimme silti tutkia yksityiskohtia ja valaista teoksen alkuperää ja merkityksiä. Tärkeintä on, että teoksiin paneutumalla voimme havaita, miten tuntemattomat taiteilijat menneisyydessä näkivät vangin, nuoren herran tai nuoren neidon, miten he käyttivät taidetta keinona tallentaa näkemänsä ja mitä he halusivat näyttää sinulle, teoksen katsojalle. Mielenkiintoinen vuoropuhelu salaperäisten tuntemattomien taiteilijoiden kanssa, eikö totta?



Kirjoittaja: 
Ching Lam Yeung 
Museoassistentti
Turun museokeskus 

See the text also in English and Chinese here.

Satakieltä etsimässä – Jenny Lind Turun kaupungin taidekokoelmassa

Jenny Lind (1820–1887) oli ruotsalainen oopperalaulaja, jota kutsuttiin ja kutsutaan edelleen Ruotsin satakieleksi. Lindin ura alkoi Ruotsin kuninkaallisessa oopperassa, josta hän siirtyi eurooppalaisille ja lopulta amerikkalaisille näyttämöille. Kiinnostus Lindiä kohtaan jatkui hänen koko elämänsä ajan, ja hänen inspiroimanaan valmistettiin useita taideteoksia. Muotokuvia saapui myös Suomeen, ja Turun kaupungin taidekokoelmassa on kolme Lindiä kuvaavaa teosta. 

Uransa alussa: Nuori Lind Södermarkin ja Cardonin silmin

Johan Cardon, Jenny Lind, 1840-luku, litografia. Turun kaupungin taidekokoelma. Kuva: Turun museokeskus. 

Ruotsalainen taidemaalari Olof Johan Södermark (1790–1848) teki muotokuvan Lindistä 1840-luvun alkupuolella. Lind oli jo tuolloin tunnettu sekä Ruotsissa että maailmalla erityislaatuisesta äänestään. Teos oli kysytty, ja useiden painokuvina levinneiden grafiikanlehtien lisäksi esimerkiksi taidemaalari Johan Gustaf Sandberg maalasi teoksesta kopion. Turun kaupungin taidekokoelmaan kuuluva litografia on ruotsalaisen graafikko Johan Cardonin valmistama. Cardon toteutti Södermarkin maalauksesta kaksi kopiota, joista toinen kuvaa Lindiä puoliprofiilissa oikealle pelkistetty maisema taustanaan, ja toisessa Lind on asetettu puoliprofiilissa vasemmalle runsaampaa taustamaisemaa vasten. Lindin takana näkyy Tukholma, oopperalaulajan kotikaupunki, ja pieni pensaan oksalla seisova satakieli on kääntynyt kohti laulajaa. Lind itse on puettu muodinmukaiseen leninkiin, joka paljastaa olkapäät. 

Unissakävelijä petollisella myllynsillalla: Lind oopperaroolissa

Tuntematon, Jenny Lind, litografia. Turun kaupungin taidekokoelma. Kuva: Turun museokeskus. 

Lindiä esittävä teos on tuntemattoman tekijän valmistama. Kuvassa Lindin kasvot sekä kampaus viitannevat Conrad L'Allemandin Lindistä tekemään muotokuvaan, josta on olemassa useita eri taiteilijoiden tekemiä litografioita. L’Allemandin teoksesta poiketen Lind on puettu tumman leningin sijaan valkoiseen lyhyehköön asuun, joka paljastaa Lindin olkapäät sekä nilkat. Teos saattaa olla kuvaus Lindistä työssään, sillä hänen takanaan näkyvä mylly kivikkoineen viittaa Vincenzo Bellinin Unissakävelijä-oopperaan. Lind esitti oopperan Amina-päähahmoa, joka on myllyn omistajan tytär ja kävelee vaarallista siltaa pitkin unissaan mylly taustanaan. Aiheesta on säilynyt useita eri teoksia, sillä rooli oli Lindin uran tärkeimpiä. Teoksissa Lind on kuvattu valkoiseen leninkiin puettuna, ja hänen hiuksensa on kiinnitetty samalla tavoin kuin tässä Turun taidekokoelman litografiassa. 

Mainetta kertyy: Muotokuva seppelepäisestä Lindistä 

Tuntematon, Jenny Lind, litografia. Turun kaupungin taidekokoelma. Kuva: Mikko Kyynäräinen / Turun museokeskus.

Eduard Magnus maalasi Lindin muotokuvan vuonna 1861. Valmistunut teos oli kopio vuonna 1846 tehdystä maalauksesta. Myös Magnusin teosta kopioitiin ahkerasti. Turun kaupungin taidekokoelman painokuva perustuu Magnuksen maalaukseen, eikä sen tekijää tunneta. Lind on jälleen puettu valkoiseen, olkapäät paljastavaan leninkiin, ja hänen hiuksensa on koristeltu kukkasin. 


Kirjoittaja:
Emmi Kivimäki
Museoassistentti
Turun museokeskus

Lähteitä ja lisätietoa (haettu 24.3.2020):

Eschner, Kat, "Why 30,000 People Came Out to See a Swedish Singer Arrive in New York
Most of them had never even heard Jenny Lind sing."Smithsonianmag.com, Sept 11, 2017.

Kansallisgalleria: Maria Röhl: Lindin muotokuva Norma-roolissa

Nationalmuseum.se: Johan Gustaf Sandbergin kopio Olof Johan Södermarkin maalauksesta, johon Cardonin litografiat perustuvat

Projekt Runeberg: Cardonin litografia, versio 1

Virtuelle Bibliothek. Julius-Maximillians-Universität Würzburg: Litografia L’Allemandin tekemästä Lindin muotokuvasta

Koulukuvat Turun Kymnaasi 1863

Turun museokeskuksen kokoelmissa on kaksi harvinaista valokuvaa 1860-luvulta (DT2016:14:1 – 2), kenties valokuvakokoelmien vanhimmat koulukuvat ja valmistujaiskuvat. Neliömäiset kuvat ovat kooltaan vaatimattomat 110 x 96 mm (11 x 9,6 cm). Kuvat, suolapaperivedokset, on liimattu ohuelle sileäpintaiselle kartongille ja sekä valokuvien että kartonkien reunat on leikattu hieman vinoon.

Kuvassa olevat henkilöt on numeroitu mustekynällä yhdestä alkaen kummankin kuvakartongin etupuolelle kuvan alle. Kuvakartongin taakse on kirjoitettu otsakkeeksi Walidiserade ja Validiserade Gymnasister (suom. validoidut) sekä numeroituun luetteloon allekkain henkilöiden nimet. Ensimmäisessä kuvassa on seitsemän henkilöä ja toisessa kahdeksan, kuvissa yhteensä viisitoista henkilöä. Kuvien henkilöiden tiedot löytyivät Historiska samfundet i Åbo 1944 julkaisemasta Folke Landgrénin toimittamasta koulumatrikkelista Åbo Gymnasii matrikel. Kuvissa ovat Turun Kymnaasista (Åbo Gymnasium) keväällä 29.5.1863 valmistuneet opiskelijat jotka olivat aloittaneet kolmivuotisen kymnaasin syksyllä 1860. Joukossa on myös kaksi opintonsa vuotta aikaisemmin syksyllä 1859 sekä yksi vuoden aikaisemmin 1858 aloittanut opiskelija.

Henkilöt kuvassa ovat 1. Edvard Maunulin, 2. Lorent Wilhelm Kasimir Grönvik, 3. Claes Wilhelm Wallenius, 4. Karl Viktor Schybergson, 5. Uno Alexander Kurtén, 6. Karl August Erik Almberg 7. Johan Henrik Wilhelm Enlund.

Turkulaisen valokuvaajan ateljeessa otetuissa kuvissa henkilöt ovat asettuneet kahteen riviin, siten että etummaiset istuvat tuoleilla. Ateljeessa on taustalla yhtenäinen väripinta ja oikealla kuvaa täydentämässä, kenties symbolinen pylväs sekä paksu pitkä verho nyörein ja tupsuin, lattiaa peittää vinoruutinen matto. Koko valmistuneen ryhmän sosiaalinen koheesio vaikuttaa suurelta ja ryhmä koherentilta, Turun kymnaasissa oli käytössä yhtenäinen koulupuku, univormu, 14.1.1854 päivätyllä keisarillisella käskyllä. Kaikilla kuvien henkilöillä on sininen kaksirivinen puolipitkä Redingote-verkatakki missä on musta samettikaulus sekä pitkät housut, alla heillä on liivi sekä valkoinen kauluspaita ja rusetti. Koulupukuun kuului sininen myssy, mikä joillakin on kädessään. Myssyssä, tai lakissa, oli musta nahkainen lippa sekä samettireunus. Toisilla on lierihuopahattu, mikä sallittiin yliopisto-opiskelijalle. Kaksirivisen pitkän koulupuvun takin napit olivat kultaiset lyyranapit ja arvokkuutta lisäsi kävelykeppi. Kymnaasin opiskelijat olivatkin vanhimmat opiskelijat Turussa Turun palon (1827) ja Suomen Keisarillisen Turun Akatemian Helsinkiin siirron (1828) jälkeen, mikä näkyi sekä käytöksessä että pukeutumisessa. Kymnasistit olivat salonkikelpoisia kavaljeereja ja osallistuivat vilkkaaseen Turun seuraelämään sekä seurahuoneella että porvariklubeilla.

Henkilöt kuvassa ovat 1. Gustaf Julius Ferdinand Nummelin, 2. Oskar Ludvig Palmgren, 3. Ivar Sebastian Forsgård, 4. Albert Olivier Wialén, 5. Lars Oskar Wilhelm af Heurlin, 6. Knut Oskar Kingelin, 7. Richard Ludvig Wahlberg 8. Emil Ivar Grönvik.

Syytä opiskelijoiden jakaantumiseen kahteen ryhmään kuvanottoa varten voi vain arvella. Syksystä 1857 alkaen kymnaasin viimeisellä, kolmannella luokalla oli käytössä jatko-opintoja ajatellen neljä suuntautumisvaihtoehtoa: teologit, filologit, juristit sekä matemaatikot. Aikaisemmin jako oli tehty pappisvirkaan tai siviilivirkaan aikovien välillä. Molemmissa nyt tarkastelun alla olevissa kuvissa on tulevia juristeja, kuvassa yksi lisäksi matemaatikkoja sekä yksi latinisti, kuvassa kaksi yksi teologi sekä kaksi jotka eivät ole jatkaneet opintojaan yliopistossa. Toisaalta kuvat on otettu valokuva-ateljeessa, mikä asettaa rajoituksia kuvanotolle, tila oli mahdollisesti liian pieni koko ryhmän yhteiskuvalle.

Turun Kymnaasin rehtorina toimi näiden nuorten miesten opiskeluaikana 1858 – 1872 Frans Wilhelm Gustaf Hjelt ja vararehtorina 1858 – 1863 Wilhelm Engelbert Neovius. Matrikkelitietojen mukaan syksyllä 1860 on kirjattu aloittavaksi 26 opiskelijaa, 1.9. 25 opiskelijaa ja yksi 8.10. Näistä kaikista yksi on valmistunut vuonna 1862, kolmetoista 1863 ja seitsemän 1864. Kolme opiskelijaa on eronnut vuonna 1861, yksi 1862 ja yksi opiskelija on kuollut 1863. Kymnaasiin otettiin opiskelijat siten, että syksyllä ilmoittauduttiin hakijaksi tuomalla aikaisempi koulutodistus ja osallistumalla muutaman tunnin kestävään kuulusteluun, mitä varten hakijat jaettiin viiden tai kuuden henkilön ryhmiin. Todistuksen sekä kuulustelun perusteella valitut koulun rehtori julisti hieman myöhemmin saatesanoin koulun salissa olevasta kateederista oppilaitokseen sisään otetuiksi.

Valmistuakseen vuosiluokilta opiskelijat osallistuivat julkiseen vuosikuulusteluun arkkipiispan johdolla. Kuulustelu oli aiemmin ollut kaksipäiväinen tilaisuus mutta 1860-luvulla yksipäiväinen. Päivä alkoi kahdeksan-yhdeksän maissa aamulla ja kesti yhteen-kahteen iltapäivällä, tauon jälkeen kello neljän maissa jatkettiin aina kuuteen-seitsemään asti illalla. Kutakin oppiainetta kuulusteltiin kolmeneljännestuntia ja kuulustelun jälkeen arkkipiispa sekä opettajakunta pitivät konferenssin. Viimeisenä vuonna keskityttiin tutkintolukemiseen ja maaliskuusta alkaen oppitunteja ei pidetty lainkaan. Opiskelu oli jaettu oppiaineittain periodeihin ja kunkin periodin lopussa pidettiin kuulustelu. Mikäli opiskelijan tiedot kussakin kuulusteltavassa aineessa todettiin hyväksytyiksi, hän sai yliopisto-opintokelpoisuuden vuosikuulustelun yhteydessä toukokuussa. Kirjoittautumaan yliopistoon Helsinkiin matkustettiin syksyllä yhdessä ryhmässä joko maanteitse kokoontumispaikalta Uudenmaan tullilla tai höyrylaivalla.

Kuvien henkilöistä suurin osa aloitti opinnot yliopistossa Helsingissä, silloisessa Suomen Keisarillisessa Aleksanterin yliopistossa (Finlands Kejserliga Alexanders universitet, myöh. Helsingfors universitet) ja suorittivat tutkinnon tai valmistuivat kandidaateiksi, maistereiksi sekä tohtoreiksi. Kaikki työskentelivät myöhemmin yhteiskunnan kannalta merkityksellisissä tehtävissä ja osa saavutti merkittävän yhteiskunnallisen aseman. Joukossa on yksi itseoikeutettu asema, Lars Oskar Wilhelm af Heurlin (1844 – 1875) oli syntynyt aatelissukuun ja perinyt aatelisarvon. Hän perusti Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjapainon ja oli mukana perustamassa sanomalehtiä Morgonbladet sekä Uusi Suometar ja hänen työnsä luetaan merkittäväksi kulttuuri- ja sivistysalalla. Valitettavasti hän kuoli nuorena, 31-vuotiaana Italiassa Roomassa. Nuorena kuoli myöskin yliopistossa opintonsa aloittanut Karl Viktor Schybergsson (1845 – 1864), jo ensimmäisen yliopistollisen opintovuoden aikana. Kuvissa ei ole mukana keväällä 1863 valmistunut Anton Fredrik Almberg (myöh. Jalava) (1846 – 1909), joka myöhemmin valmistui Helsingin yliopistosta maisteriksi ja toimi vanhempana senaatinkääntäjänä sekä yliopistonlehtorina.

Suuriruhtinaskunnan ylimpään hallintoon asti eteni Suomen senaatin oikeusosaston senaattorina toiminut varatuomari (1869) Gustaf Julius Ferdinand Nummelin (1945 – 1927). Hän oli Kirkolliskokouksen 1898 – 1973 jäsen, kun kirkolliskokous kokoontui 1. kerran 1.9.1898 Turun Akatemiantalolla, tuolloin hän oli Turun hovioikeuden hovioikeudenneuvos (1897 – 1900) ja Turun kaupunginvaltuuston jäsen (1892 – 1901). Hän toimi Suomen senaatin oikeusosaton senaattorina kahteen otteeseen 1900 – 1901 sekä 1906 – 1909, ja viimeksi siviilivirkakunnan leski- ja orpokassan valtuutettujen puheenjohtaja 1909 – 1927. Valtakunnallisesti merkittävää tehtävää hoiti myös filosofian tohtori (1877) Emil Ivar Grönvik (1844 – 1918) Suomen pankin komissaarina Tampereella (1895 – 1907). Vakuutusalalla puolestaan vaikutti kollegiasessorin (kapteenin) arvon 1880 saanut matemaatikko, valtiopäivämies Vakuutusyhtiö Kalevan toimitusjohtaja (1881 – 1925) Uno Alexander Kurtén (1845 – 1927). Hänen työnsä oli merkittävää Vakuutusyhtiö Kalevan toiminnassa pitkälti tulevaisuuteen ja hän vaikutti myös muiden vakuutusyhtiön perustajana.

Alueellisesti ja paikallisesti vaikuttivat oikeuslaitoksessa turkulainen Turun hovioikeuden notaari (1879 -) ja Turun tarkk´ampujapataljoonan sotatuomari (1881 -), hovioikeudessa auskultoinut Lorent Wilhelm Kasimir Grönvik (1843 – 1885).  Sekä Ala-Satakunnan kihlakunnan tuomari varatuomari (1870) Klas Wilhelm Wallenius (1844 – 1879). Oikeutta edusti myös raastuvanoikeuden puheenjohtaja Helsingin oikeuspormestari (1887 -) varatuomari (1869) Oskar Ludvig Palmgren (1843 – 1908). Sivistyksen ja opetuksen saralla menestystä saavutti professorin arvon 1920 saanut Vaasan ruotsalaisen lyseon (Vasa svenska lyceum) rehtori Karl August Erik Almberg (1846 – 1937). Merkityksellistä työtä tekivät myös Turun suomalaisen lyseon lehtori Edvard Manulin (1842 – 1915) ja Rauman yhteislyseon (Raumo samlyceum) opettaja Albert Olivier Wialén (1844 – 1941). Yhteiskunnallisesti merkityksellistä työtä valtion, kuntien ja kaupungin palveluksessa tekivät Euran nimismies Johan Henrik Wilhelm Enlund (1841 – 1883), Maskun henkikirjoittaja Forsgård Ivar Sebastian (1843 – 1889), Raivolan asemapäällikkö Richard Ludvig Wahlberg (1841 – 1863) ja Turun pakkahuoneentarkastaja Knut Oskar Kingelin (1844 – 1917).

Painetut lähteet ja kirjallisuus

Helsingius Gustaf Adolf 1927. Hågkomster. Helsingfors: Söderström & C: o Förlagsaktiebolag. Ss. 221 (koulumuistoja ss. 27 – 61).

Landgrén Folke 1944. Åbo Gymnasii matrikel (Ånyo upprättad av). Historiska samfundet i Åbo II. Ss. 122.

Suomen kansallisbiografia (Studia Biographica) 1 – 10 sekä hakemisto 2003 - 2008. Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura.

Tigerstedt Robert 1919. Åbo Gymnasium 1828 – 1872. Skrifter utgivna av Svenska Litteratursällskapet i Finland CXLIII. Helsingfors. Ss. 322.

Digitaaliset lähteet

Förvaltningshistorisk ordbok, Svenska litteratursällskapet i Finland http://www.fho.sls.fi

Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899, Helsingin yliopisto https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi

Teksti: Annika Winberg