Turun museokeskuksen kokoelmissa on kaksi harvinaista
valokuvaa 1860-luvulta (DT2016:14:1 – 2), kenties valokuvakokoelmien vanhimmat koulukuvat
ja valmistujaiskuvat. Neliömäiset kuvat ovat kooltaan vaatimattomat 110 x 96 mm
(11 x 9,6 cm). Kuvat, suolapaperivedokset, on liimattu ohuelle sileäpintaiselle
kartongille ja sekä valokuvien että kartonkien reunat on leikattu hieman vinoon.
Kuvassa olevat henkilöt on numeroitu mustekynällä yhdestä
alkaen kummankin kuvakartongin etupuolelle kuvan alle. Kuvakartongin taakse on
kirjoitettu otsakkeeksi Walidiserade ja Validiserade Gymnasister (suom.
validoidut) sekä numeroituun luetteloon allekkain henkilöiden nimet.
Ensimmäisessä kuvassa on seitsemän henkilöä ja toisessa kahdeksan, kuvissa yhteensä
viisitoista henkilöä. Kuvien henkilöiden tiedot löytyivät Historiska samfundet
i Åbo 1944 julkaisemasta Folke
Landgrénin toimittamasta koulumatrikkelista Åbo
Gymnasii matrikel. Kuvissa ovat Turun Kymnaasista (Åbo Gymnasium) keväällä
29.5.1863 valmistuneet opiskelijat jotka olivat aloittaneet kolmivuotisen
kymnaasin syksyllä 1860. Joukossa on myös kaksi opintonsa vuotta aikaisemmin syksyllä
1859 sekä yksi vuoden aikaisemmin 1858 aloittanut opiskelija.
Turkulaisen valokuvaajan ateljeessa otetuissa kuvissa
henkilöt ovat asettuneet kahteen riviin, siten että etummaiset istuvat
tuoleilla. Ateljeessa on taustalla yhtenäinen väripinta ja oikealla kuvaa
täydentämässä, kenties symbolinen pylväs sekä paksu pitkä verho nyörein ja
tupsuin, lattiaa peittää vinoruutinen matto. Koko valmistuneen ryhmän sosiaalinen
koheesio vaikuttaa suurelta ja ryhmä koherentilta, Turun kymnaasissa oli
käytössä yhtenäinen koulupuku, univormu, 14.1.1854 päivätyllä keisarillisella käskyllä.
Kaikilla kuvien henkilöillä on sininen kaksirivinen puolipitkä Redingote-verkatakki
missä on musta samettikaulus sekä pitkät housut, alla heillä on liivi sekä
valkoinen kauluspaita ja rusetti. Koulupukuun kuului sininen myssy, mikä
joillakin on kädessään. Myssyssä, tai lakissa, oli musta nahkainen lippa sekä
samettireunus. Toisilla on lierihuopahattu, mikä sallittiin
yliopisto-opiskelijalle. Kaksirivisen pitkän koulupuvun takin napit olivat
kultaiset lyyranapit ja arvokkuutta lisäsi kävelykeppi. Kymnaasin opiskelijat olivatkin
vanhimmat opiskelijat Turussa Turun palon (1827) ja Suomen Keisarillisen Turun
Akatemian Helsinkiin siirron (1828) jälkeen, mikä näkyi sekä käytöksessä että
pukeutumisessa. Kymnasistit olivat salonkikelpoisia kavaljeereja ja
osallistuivat vilkkaaseen Turun seuraelämään sekä seurahuoneella että
porvariklubeilla.
Syytä opiskelijoiden jakaantumiseen kahteen ryhmään
kuvanottoa varten voi vain arvella. Syksystä 1857 alkaen kymnaasin viimeisellä,
kolmannella luokalla oli käytössä jatko-opintoja ajatellen neljä
suuntautumisvaihtoehtoa: teologit, filologit, juristit sekä matemaatikot.
Aikaisemmin jako oli tehty pappisvirkaan tai siviilivirkaan aikovien välillä.
Molemmissa nyt tarkastelun alla olevissa kuvissa on tulevia juristeja, kuvassa
yksi lisäksi matemaatikkoja sekä yksi latinisti, kuvassa kaksi yksi teologi
sekä kaksi jotka eivät ole jatkaneet opintojaan yliopistossa. Toisaalta kuvat
on otettu valokuva-ateljeessa, mikä asettaa rajoituksia kuvanotolle, tila oli
mahdollisesti liian pieni koko ryhmän yhteiskuvalle.
Turun Kymnaasin rehtorina toimi näiden nuorten miesten
opiskeluaikana 1858 – 1872 Frans Wilhelm Gustaf Hjelt ja vararehtorina 1858 –
1863 Wilhelm Engelbert Neovius. Matrikkelitietojen mukaan syksyllä 1860 on
kirjattu aloittavaksi 26 opiskelijaa, 1.9. 25 opiskelijaa ja yksi 8.10. Näistä kaikista
yksi on valmistunut vuonna 1862, kolmetoista 1863 ja seitsemän 1864. Kolme opiskelijaa
on eronnut vuonna 1861, yksi 1862 ja yksi opiskelija on kuollut 1863. Kymnaasiin
otettiin opiskelijat siten, että syksyllä ilmoittauduttiin hakijaksi tuomalla
aikaisempi koulutodistus ja osallistumalla muutaman tunnin kestävään
kuulusteluun, mitä varten hakijat jaettiin viiden tai kuuden henkilön ryhmiin.
Todistuksen sekä kuulustelun perusteella valitut koulun rehtori julisti hieman
myöhemmin saatesanoin koulun salissa olevasta kateederista oppilaitokseen sisään
otetuiksi.
Valmistuakseen vuosiluokilta opiskelijat osallistuivat
julkiseen vuosikuulusteluun arkkipiispan johdolla. Kuulustelu oli aiemmin ollut
kaksipäiväinen tilaisuus mutta 1860-luvulla yksipäiväinen. Päivä alkoi
kahdeksan-yhdeksän maissa aamulla ja kesti yhteen-kahteen iltapäivällä, tauon
jälkeen kello neljän maissa jatkettiin aina kuuteen-seitsemään asti illalla.
Kutakin oppiainetta kuulusteltiin kolmeneljännestuntia ja kuulustelun jälkeen
arkkipiispa sekä opettajakunta pitivät konferenssin. Viimeisenä vuonna
keskityttiin tutkintolukemiseen ja maaliskuusta alkaen oppitunteja ei pidetty
lainkaan. Opiskelu oli jaettu oppiaineittain periodeihin ja kunkin periodin
lopussa pidettiin kuulustelu. Mikäli opiskelijan tiedot kussakin
kuulusteltavassa aineessa todettiin hyväksytyiksi, hän sai
yliopisto-opintokelpoisuuden vuosikuulustelun yhteydessä toukokuussa.
Kirjoittautumaan yliopistoon Helsinkiin matkustettiin syksyllä yhdessä ryhmässä
joko maanteitse kokoontumispaikalta Uudenmaan tullilla tai höyrylaivalla.
Kuvien henkilöistä suurin osa aloitti opinnot yliopistossa
Helsingissä, silloisessa Suomen Keisarillisessa Aleksanterin yliopistossa (Finlands
Kejserliga Alexanders universitet, myöh. Helsingfors universitet) ja suorittivat
tutkinnon tai valmistuivat kandidaateiksi, maistereiksi sekä tohtoreiksi.
Kaikki työskentelivät myöhemmin yhteiskunnan kannalta merkityksellisissä
tehtävissä ja osa saavutti merkittävän yhteiskunnallisen aseman. Joukossa on
yksi itseoikeutettu asema, Lars Oskar Wilhelm af Heurlin (1844 – 1875) oli
syntynyt aatelissukuun ja perinyt aatelisarvon. Hän perusti Suomalaisen
Kirjallisuuden Seuran kirjapainon ja oli mukana perustamassa sanomalehtiä Morgonbladet sekä Uusi Suometar ja hänen työnsä luetaan merkittäväksi kulttuuri- ja
sivistysalalla. Valitettavasti hän kuoli nuorena, 31-vuotiaana Italiassa
Roomassa. Nuorena kuoli myöskin yliopistossa opintonsa aloittanut Karl Viktor
Schybergsson (1845 – 1864), jo ensimmäisen yliopistollisen opintovuoden aikana.
Kuvissa ei ole mukana keväällä 1863 valmistunut Anton Fredrik Almberg (myöh.
Jalava) (1846 – 1909), joka myöhemmin valmistui Helsingin yliopistosta
maisteriksi ja toimi vanhempana senaatinkääntäjänä sekä yliopistonlehtorina.
Suuriruhtinaskunnan ylimpään hallintoon asti eteni Suomen
senaatin oikeusosaston senaattorina toiminut varatuomari (1869) Gustaf Julius
Ferdinand Nummelin (1945 – 1927). Hän oli Kirkolliskokouksen 1898 – 1973 jäsen,
kun kirkolliskokous kokoontui 1. kerran 1.9.1898 Turun Akatemiantalolla,
tuolloin hän oli Turun hovioikeuden hovioikeudenneuvos (1897 – 1900) ja Turun
kaupunginvaltuuston jäsen (1892 – 1901). Hän toimi Suomen senaatin oikeusosaton
senaattorina kahteen otteeseen 1900 – 1901 sekä 1906 – 1909, ja viimeksi siviilivirkakunnan
leski- ja orpokassan valtuutettujen puheenjohtaja 1909 – 1927. Valtakunnallisesti
merkittävää tehtävää hoiti myös filosofian tohtori (1877) Emil Ivar Grönvik (1844
– 1918) Suomen pankin komissaarina Tampereella (1895 – 1907). Vakuutusalalla puolestaan
vaikutti kollegiasessorin (kapteenin) arvon 1880 saanut matemaatikko,
valtiopäivämies Vakuutusyhtiö Kalevan toimitusjohtaja (1881 – 1925) Uno
Alexander Kurtén (1845 – 1927). Hänen työnsä oli merkittävää Vakuutusyhtiö
Kalevan toiminnassa pitkälti tulevaisuuteen ja hän vaikutti myös muiden
vakuutusyhtiön perustajana.
Alueellisesti ja paikallisesti vaikuttivat oikeuslaitoksessa
turkulainen Turun hovioikeuden notaari (1879 -) ja Turun
tarkk´ampujapataljoonan sotatuomari (1881 -), hovioikeudessa auskultoinut Lorent
Wilhelm Kasimir Grönvik (1843 – 1885). Sekä Ala-Satakunnan kihlakunnan tuomari varatuomari
(1870) Klas Wilhelm Wallenius (1844 – 1879). Oikeutta edusti myös raastuvanoikeuden
puheenjohtaja Helsingin oikeuspormestari (1887 -) varatuomari (1869) Oskar
Ludvig Palmgren (1843 – 1908). Sivistyksen ja opetuksen saralla menestystä
saavutti professorin arvon 1920 saanut Vaasan ruotsalaisen lyseon (Vasa svenska
lyceum) rehtori Karl August Erik Almberg (1846 – 1937). Merkityksellistä työtä
tekivät myös Turun suomalaisen lyseon lehtori Edvard Manulin (1842 – 1915) ja Rauman
yhteislyseon (Raumo samlyceum) opettaja Albert Olivier Wialén (1844 – 1941). Yhteiskunnallisesti
merkityksellistä työtä valtion, kuntien ja kaupungin palveluksessa tekivät Euran
nimismies Johan Henrik Wilhelm Enlund (1841 – 1883), Maskun henkikirjoittaja
Forsgård Ivar Sebastian (1843 – 1889), Raivolan asemapäällikkö Richard Ludvig Wahlberg
(1841 – 1863) ja Turun pakkahuoneentarkastaja Knut Oskar Kingelin (1844 – 1917).
Painetut lähteet ja kirjallisuus
Helsingius Gustaf Adolf 1927. Hågkomster. Helsingfors: Söderström & C: o
Förlagsaktiebolag. Ss. 221 (koulumuistoja ss. 27 – 61).
Landgrén Folke
1944. Åbo Gymnasii matrikel (Ånyo
upprättad av). Historiska samfundet i Åbo
II. Ss. 122.
Suomen
kansallisbiografia (Studia Biographica) 1 – 10 sekä hakemisto 2003 - 2008. Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden
seura.
Tigerstedt Robert
1919. Åbo Gymnasium 1828 – 1872.
Skrifter utgivna av Svenska Litteratursällskapet i Finland CXLIII. Helsingfors.
Ss. 322.
Digitaaliset
lähteet
Förvaltningshistorisk ordbok, Svenska litteratursällskapet i Finland http://www.fho.sls.fi
Ylioppilasmatrikkeli
1853–1899, Helsingin yliopisto https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi
Teksti: Annika Winberg
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti