tiistai 30. kesäkuuta 2020

Kuunvalossa: Kuuaiheiset taideteokset Turun kaupungin taidekokoelmassa

Kuusta puhuttaessa tulee mieleen adjektiiveja kuten mystinen, runollinen, melankolinen, tunteellinen ja niin edelleen. Perinteisesti kuun vaiheiden on uskottu vaikuttavan ihmisen psyykeen. Englannin kielen sanaa lunatic kuvaillaan Online Etymology -sanakirjassa ajoittaisen hulluuden mielentilana, joka on riippuvainen kuun muutoksista. Sana tulee vanhasta ranskankielisestä sanasta lunatique, hullu, tai suoraan myöhäislatinan sanasta lunaticus, "kuun iskemä" (lat. luna, kuu). Suomessakin on sana "kuuhullu", joka viittaa kuun epävakaaksi tekemään henkilöön. 

Eri puolilla maailmaa on kuuhun liittyviä myyttejä ja kansantarinoita. Esimerkiksi läntisessä kulttuurissa on kansantaruja ihmismäisestä oliosta, joka muuntautuu ihmissudeksi täyden kuun aikaan ja käy pahaa aavistamattomien uhriensa kimppuun. Itäisessä mytologiassa kuussa asustaa jänis, joka valmistaa kuolemattomuuden eliksiiriä kuun jumalattaren kanssa. Toisen tarinan mukaan muinaisina aikoina kuunpimennyksen ja auringonpimennyksen uskottiin johtuvan koirasta, joka söi kuun tai auringon. Skandinaavisessa mytologiassa on samankaltainen tarina, mutta tarinassa on koiran sijaan kaksi sutta, Sköll ja Hati. Sköll jahtaa aurinkoa ja Hati jahtaa kuuta.  

Näistä mielenkiintoisista kansantaruista ja myyteistä näkee, miten kuu on kiehtonut ihmisiä muinaisista ajoista. Pitkään kuu on toiminut myös muusana monille taiteilijoille. Lukemattomissa taideteoksissa näkyy kuun eri vaiheita.

Saarenneito

Turun kaupungin taidekokoelmasta voi löytää kuuaiheisia teoksia. Yksi tällainen on Wäinö Aaltosen litografia Saarenneito (1936). Kuunkierron on uskottu liittyvän hedelmällisyyteen ja naisellisuuteen. Naisen siluetti näkyykin monissa kuu-aiheisissa taideteoksissa. Saarenneito liittyy suomalais-ugrilaisiin kansantaruihin. Saaren neito mainitaan kansalliseepos Kalevalassa. Viron ja Inkerin maailmanluomistaruissa saari syntyy linnun munasta ja ensimmäinen ihminen, neito, ilmestyy saarelle.

Luonnossa kuun painovoima vaikuttaa merenpinnan laskuun ja nousuun, joka tunnetaan vuorovesi-ilmiönä. Piirros esittää saaren neitoa kahlaamassa, ja mahdollisesti tanssimassa kuunvalossa. Tila neidon ympärillä on taidokkaasti ja hienovaraisesti jätetty tyhjäksi luoden vaikutelman siitä, että neito kylpee kuun valossa. Teoksessa yhdistyvät toisiinsa hedelmällisyyden, vesistöjen, naisellisuuden ja luomisen teemat. 



Wäinö Aaltonen: Saarenneito, luonnos, 1936, litografia.
Turun kaupungin taidekokoelma. Kuva: Raakkel Närhi / Turun museokeskus.


Atlantis ja Pegasos

Toinen Wäinö Aaltosen kuuhun liittyvä teos on kaksiosainen maalaus Atlantis ja Pegasos (1930). Molemmissa maalauksissa on syvänsininen tausta ja kirkas kuu osittain "pilvien" peitossa. Kuitenkin tarkemmin katsottaessa voi huomata, että pilvet muistuttavat ihmisen profiilia ja hevosmaista lentävää taruolentoa, Pegasosta. Maalauksessa kreikkalaisista myyteistä tunnetulla Pegasoksella ratsastava naishahmo lentää kirkkaan kuun ohi. Hahmot ovat yksinkertaisia ja geometrisiä, missä näkyy kubismin vaikutus Wäinö Aaltoseen.

 
Wäinö Aaltonen: Atlantis ja Pegasos, 1930, öljy kankaalle.
Turun kaupungin taidekokoelma. Kuva: Aleks Talve / Turun museokeskus.

Kuumaisema

Kuumaisema (1979) on puolalaisen taiteilija Lucjan Mianowskin litografia. Teoksessa on sommiteltu useita ihmishahmoja kuvioidulle taustalle, ja kaiken yllä kohoaa kuunsirppi. Kuun sirppi on kuukalenterin kolmas päivä, mutta sirppi voi myös viitata kuuhun yleisesti ilman yhteyttä mihinkään sen vaiheeseen. Kuumaisemassa näkyy tiiliseiniä, portaita ja taustalla primitiiviseltä näyttäviä kuvioita. Kuvioiden ja ihmishahmojen koostumus luo kolmiulotteisuuden illuusion. Mianowski yhdistää töissään usein ihmisiä, luonnonympäristöjä ja ilmiöitä surrealistisella tavalla. Hänen teoksissaan on pop-taiteen ja surrealismin vaikutteita.

Lucjan Mianowski: Kuumaisema, 1979, litografia.
Turun kaupungin taidekokoelma. Kuva: Raakkel Närhi / Turun museokeskus.

Kirjoittaja: 
Ching Lam Yeung 
Museoassistentti
Turun museokeskus 

Blog text in English and in Chinese here.

Lähteet:


Takanen, Ringa. “Kahlaajasta Kotini puutarhaan – Myyttiset naishahmot ja vesi Wäinö Aaltosen tuotannossa” Wäinö Aaltonen. Poseerauksia. 2017. Turun museokeskus.

Online Etymology Dictionary. "Lunatic." https://www.etymonline.com/word/lunatic (haettu 16.4.2020)

maanantai 15. kesäkuuta 2020

Uusiseelantilainen ja suomalainen taide kohtaavat International Urban Art Exchange -projektissa Turussa

Sirpa Särkijärvi, Pink Sunset, 2009, akryyli kankaalle.
Turun kaupungin taidekokoelma. Kuva: Martti Puhakka.

Uuden-Seelannin Wellingtonissa alkuvuodesta esillä ollut, uusiseelantilaisten ja suomalaisten taiteilijoiden teoksia esittelevä virtuaalinäyttely tulee heinäkuussa nähtäväksi Turun kaupunginteatterin led-näytölle. 

Kansainvälisen yhteistyön tuloksena syntynyt digitaalinen näyttely sopii erittäin hyvin elämäämme pandemian aikaan. Se yhdistää eri puolilla maailmaa eläviä ihmisiä fyysisestä etäisyydestä huolimatta.  Hanke tuo taidetta katukuvaan ja monipuolistaa taiteen käyttöä julkisen tilan media-alustoilla. Näyttelyssä on kuvina yhteensä 240 taideteosta ja kolme videoteosta. 

Kansainvälisessä taiteenvaihtohankkeessa ovat mukana Turun museokeskus, Taiteen edistämiskeskus, Video Art Festival Turku (VAFT) -tapahtumaa järjestävä Ääriö ry ja uusiseelantilaisena kumppanina konseptin luonut Urban Art Foundation

Turun kaupungin taidekokoelmaan kuuluvat teokset ja VAFTin valitsemat videoteokset sekä uusiseelantilaisten taiteilijoiden teokset olivat tammi-helmikuussa esillä digitaalisilla mainosnäytöillä ympäri Uutta-Seelantia katukuvassa ja 18 kauppakeskuksessa, sekä Wellingtonin New Zealand Academy of Fine Arts -galleriatilassa. Suomalaisilla on tilaisuus nähdä sama kattaus Turun Kaupunginteatterin isolla led-seinällä aikavälillä 29.6.-12.7.2020. Näyttö on toiminnassa kesäaikaan arkisin 7.30-17 ja viikonloppuisin 10-17.

Suomalaiset taideteokset ovat pääosin turkulaista nykytaidetta 2000-luvun alusta nykypäivään. Turun kaupungin taidekokoelmasta mukana ovat muun muassa Annika Dahlsten, Markku Laakso, Minna Sjöholm, Sirpa Särkijärvi, Sampsa Sarparanta, Ulla-Maija Kallinen, Kati Immonen ja Heikki Marila. Edustettuna on myös muutama taidekokoelman klassikko: Wäinö Aaltonen, Jussi Mäntynen ja Manno Kalliomäki. 

Sampsa Sarparanta: Kaiken hyvän vartija, 2013, öljy pleksille.
Turun kaupungin taidekokoelma. Kuva: Mikko Kyynäräinen.

Turun kaupungin taidekokoelmasta mukana olevien teosten teemat vaihtelevat arjen kuvauksista luontoa, suomalaista mielenmaisemaa sekä yhteiskunnallisia kysymyksiä käsitteleviin aiheisiin.  Sirpa Särkijärven maalauksessa Pink Sunset (2009) on ikuistettu ystävykset auringonlaskun aikaan Turun kävelykadulla. Sampsa Sarparannan teokset Kaiken hyvän vartija (2013) ja Angry Birds (2013) taas käsittelevät tuoreesti nykyajan lapsuutta.

VAFTin esittämät videoteokset ovat Artor Jesus Inkerön kehonmuokkausta tarkastelevaan projektiin nivoutuva Swole (2017), Henrik Malmströmin buenosairesilaisia työntekijöitä ja työtä dokumentoiva Laburo (2017) sekä videokollektiivin SUOMINEN/TOIVANEN teos We Shoot Footage III (2019), joka on poeettisesti latautunutta semidokumentaarista ajan kuvaa.

Still-kuva Artor Jesus Inkerön videoteoksesta Swole (2017).
Taiteilijan omistuksessa. Kuva: VAFT.

Uusiseelantilaisten taiteilijoiden osuuden on kuratoinut Urban Art Foundation ja teokset ovat peräisin eri gallerioiden ja taiteilijoiden omista kokoelmista. Mukana on teoksia muun muassa taiteilijoilta Sara Hughes, Grant Sheehan, Derek Cowie, John Pule ja Heather Straka. Aiheet vaihtelevat abstraktioista interiööreihin, asetelmiin ja muotokuviin. Teokset luovat katsauksen uusiseelantilaisen nykytaiteen eri ilmentymiin. Luontoakaan ei ole unohdettu: Paul Martinsonin taiteessa värikkäät kalat ja linnut vievät ajatukset Oseaniaan. Vanhimmat uusiseelantilaiset teokset ovat 1970-luvulta, uusimmat muutaman vuoden takaa. 

Kirjoittaja:
Ringa Takanen
Tutkija
Turun museokeskus


Blog text in English and in Chinese here

NÄYTTELYN KAIKKI TAITEILIJAT

Suomi

Turun kaupungin taidekokoelma


Aaron Hiltunen
Annika Dahlsten
Elina Ruohonen
Erika Adamsson
Heikki Marila
Heli Kurunsaari
Henna Aho
Jaana Paulus
Jari Silomäki
Jorma Hyttinen
Jussi Mäntynen
Kati Immonen
Kristina Isaksson
Manno Kalliomäki
Markku Laakso
Markus Henttonen
Merja Pitkänen
Minna Sjöholm
Sami Korkiakoski
Sampsa Sarparanta
Sirpa Särkijärvi
Susanna Majuri
Tiina Vainio
Ulla Jokisalo
Ulla-Maija Kallinen
Veronika Ringbom
Ville Laaksonen
Wäinö Aaltonen
Wilma Touru


VAFT – Videoteokset:

Artor Jesus Inkerö
Henrik Malmström
SUOMINEN/TOIVANEN


Uusi-Seelanti:

Derek Cowie
Dick Frizzell
Graham Fletcher
Grant Sheehan
Heather Straka
John Crawford
John Drawbridge
John Pule
John Walsh
Karl Maughan
Liam Barr
Paul Martinson
Sara Hughes