tiistai 27. maaliskuuta 2018

Kevät ja kevään juhlat kuvissa

Kuva: Turun museokeskus/Alpo Mannonen
Talven jälkeen koittaa kevät ja luonto sekä ihmiset heräävät eloon. Siltä tosin ei tänä vuonna ehkä vielä tunnu, kun olemme saaneet iloksemme Ilmatieteenlaitoksen mukaan 3-4 astetta normaalia kylmemmän maaliskuun. Nytkin työhuoneeni ikkunan takana leijailee lumihiutaleita.

Mutta on sitä viileää ollut pääsiäisen aikaan ennenkin. Valokuva-arkiston kätköistä paljastuu, että esimerkiksi palmusunnuntaina, joka osui maaliskuun lopulle myös vuonna 1942, on ollut vielä kovinkin lumista.

Siinä missä pääsiäinen on oivallista aikaa muun muassa mämmin syömiseen, on se perinnetiedon mukaan myös hyvä aika tulevan suven sään ennustamiseen.

Kun pääsiäisviikko on kylmä, tietää se hyvää vuotta.
Kiirastorstain kylmät kestävät neljäkymmentä yötä vaikka sulaan veteen.
Jos pitkperjanta tuulee, tule kovast myrskyne ja tuuline suvi.
Jos pitkäperjantaina aurinko paistaa sen verran, että ehtii hevosensa satuloitsemaan, tulee hyvä papuvuosi.
Jos pitkäperjantaina on pilvinen, ei kesä ole hallainen, mutta jos se on selkeä, niin halla rutasee.
Jos pitkäperjantaina paistaa aurinko, tulee sinä vuonna suuria tulipaloja. Näin oli käynyt esim. tänä vuonna (1914), jolloin on ollut suuria metsäpaloja.
Jos pääsiäispäivänä vettä sataa, tulee huono heinävuosi.
Se tuuli, ko Pääsiäis-aamun tuulee, tuulee seittämän viikkoo.

Kuva: Turun museokeskus/Turun Sanomat
Pääsiäisen jälkeen on kevään juhlista vuorossa tietenkin vappu, jota Turussa on vietetty hyvinkin samojen traditioiden mukaan jo vuosikymmeniä, kuten myös kuva-arkiston kuvista on nähtävissä. Mikäli siis et ehtinyt ilmapalloa ostaa Kauppatorilta ja käydä kuuntelemassa vappulauluja Taidemuseonmäellä 1900-luvun puolella, niin tänä vuonna on siihen jälleen oivallinen mahdollisuus.

Vapun jälkeen koittaakin kohta jo äitienpäivä ja silloin kesä on jo niin lähellä, että tämän päivän lumisade on toivottavasti vain kaukainen muisto. Keväisiä kuvia katsellessa yksi asia tuntuukin ilmeiseltä. Kevään saapumista odotetaan joka vuosi, ja ennemmin tai myöhemmin aurinko lopulta alkaa lämmittää, ja siitä ei turkulainen saa tarpeekseen.

Lisää kevätkuvia voit käydä katsomassa Turun museokeskuksen Flickr-tililtä: https://www.flickr.com/photos/turun_museokeskus/collections/72157693159043764/

Hyvää pääsiäistä ja aurinkoista kevättä!


Johanna Nylund
Harjoittelija
Turun museokeskuksen valokuva-arkisto

maanantai 5. maaliskuuta 2018

Museoharjoittelijana valokuva-arkistossa

Opiskellessa omaksuttu teoria ja ajatukset museomaailmasta kohtaavat päivittäisen museotyön, kun on aika hakeutua museologian työharjoitteluun käytännön kokemusta kerryttämään. Omalla kohdallani tämä tarkoitti askelten suuntaamista kohti Turun museokeskuksen valokuva-arkistoa, jossa työtehtäväksi löytyi Apteekkimuseosta tuotujen valokuvien luettelointi ja pakkaus.

Tämä valokuvataulu sai valokuva-arkistotunnuksekseen numeron DT2018:14.
Kuva: Turun museokeskus/Eveliina Heimokari
WebMusketti-kokoelmanhallintajärjestelmän käytön omaksuminen kävi nopeasti. Tärkeintä on syöttää valokuvien tiedot selkeästi, jotta kuvaa etsivät löytävät sen hakuja tehdessään. Luetteloinnin haasteeksi voi muodostua ennakkotietojen puute, kuvan ottopaikasta ja kohteesta ei aina ole varmaa tietoa. Salapoliisityöllä on kuitenkin mahdollista saada selville arvokasta tietoa. Valokuvataulujen kehysten taakse on ajan saatossa saatettu tehdä monenlaisia merkintöjä.

Valokuvataulun DT2018:10 kääntöpuoli merkintöineen.
Kuva: Turun museokeskus/Eveliina Heimokari
Merkintöjä esineisiin tekevät sekä alkuperäiset omistajat että museo. Ylläolevan kuvan taulu, valokuva-arkistotunnukseltaan DT2018:10, on entisen omistajan kirjoittamien merkintöjen mukaan luvattu Pharmakonin johtajalle farmasian museota varten. Ajoittamista auttaa taakse kirjattu vuosiluku 1946. Oikeassa yläkulmassa näkyvä numerosarja on museon aikanaan antama esinekokoelman inventaarionumero, jonka avulla esineen tiedot löytyvät Musketista tai vanhoista luettelointikirjoista. Numero myös auttaa esineen löytämisessä muiden joukosta. Ajan saatossa museoon on ehtinyt kertyä kaikenlaista. Kuten kotiullakolla, ilman tarkkaa tietoa esineen sijainnista sen paikantaminen voi olla hankalaa.

Luetteloinnin valmistuttua on valokuvien pakkaamisen aika. Konservaattorin opastuksessa kehysten takaosat aukaistaan. Kehyksen alle lisätään suikaleet happovapaata pahvia, jotta valokuva ei ole kosketuksessa lasiin. Ensin museologian opiskelijaa hieman kauhistuttaa, koska eihän museoesineisiin saa koskea, tai ainakin saa koskea vain varovasti puuvillahansikkaat kädessä. Tekemällä varmuus kuitenkin kasvaa, ja pian kehyksen avaaminen kirurginveitsen avulla ei herätä alun epävarmuuden tunteita.

Kädentaidoilla on paikkansa museotyössä.
Kuva: Turun museokeskus/Eveliina Heimokari
Valokuvataulujen luettelointi ja pakkaus opettivat paljon. Valokuva-arkistossa on saanut olla kosketuksissa kokoelmien kanssa; ne ovat osa museon ydintä. Museologian opiskelu valmistaa hyvin museoiden ajatusmaailman omaksumiseen, mutta käytännön työtehtävät tulevat tutuksi vasta työtä tehdessä. Museon arjen kokeminen avaa myös uusia näkökulmia tuleviin opintoihin, koska museoalan laajuudesta ja työtehtävien moninaisuudesta on harjoittelun jälkeen jo hieman ensikäden kokemusta.



Eveliina Heimokari
Museologian harjoittelija
Turun museokeskuksen valokuva-arkisto