Satakieltä etsimässä – Jenny Lind Turun kaupungin taidekokoelmassa

Jenny Lind (1820–1887) oli ruotsalainen oopperalaulaja, jota kutsuttiin ja kutsutaan edelleen Ruotsin satakieleksi. Lindin ura alkoi Ruotsin kuninkaallisessa oopperassa, josta hän siirtyi eurooppalaisille ja lopulta amerikkalaisille näyttämöille. Kiinnostus Lindiä kohtaan jatkui hänen koko elämänsä ajan, ja hänen inspiroimanaan valmistettiin useita taideteoksia. Muotokuvia saapui myös Suomeen, ja Turun kaupungin taidekokoelmassa on kolme Lindiä kuvaavaa teosta. 

Uransa alussa: Nuori Lind Södermarkin ja Cardonin silmin

Johan Cardon, Jenny Lind, 1840-luku, litografia. Turun kaupungin taidekokoelma. Kuva: Turun museokeskus. 

Ruotsalainen taidemaalari Olof Johan Södermark (1790–1848) teki muotokuvan Lindistä 1840-luvun alkupuolella. Lind oli jo tuolloin tunnettu sekä Ruotsissa että maailmalla erityislaatuisesta äänestään. Teos oli kysytty, ja useiden painokuvina levinneiden grafiikanlehtien lisäksi esimerkiksi taidemaalari Johan Gustaf Sandberg maalasi teoksesta kopion. Turun kaupungin taidekokoelmaan kuuluva litografia on ruotsalaisen graafikko Johan Cardonin valmistama. Cardon toteutti Södermarkin maalauksesta kaksi kopiota, joista toinen kuvaa Lindiä puoliprofiilissa oikealle pelkistetty maisema taustanaan, ja toisessa Lind on asetettu puoliprofiilissa vasemmalle runsaampaa taustamaisemaa vasten. Lindin takana näkyy Tukholma, oopperalaulajan kotikaupunki, ja pieni pensaan oksalla seisova satakieli on kääntynyt kohti laulajaa. Lind itse on puettu muodinmukaiseen leninkiin, joka paljastaa olkapäät. 

Unissakävelijä petollisella myllynsillalla: Lind oopperaroolissa

Tuntematon, Jenny Lind, litografia. Turun kaupungin taidekokoelma. Kuva: Turun museokeskus. 

Lindiä esittävä teos on tuntemattoman tekijän valmistama. Kuvassa Lindin kasvot sekä kampaus viitannevat Conrad L'Allemandin Lindistä tekemään muotokuvaan, josta on olemassa useita eri taiteilijoiden tekemiä litografioita. L’Allemandin teoksesta poiketen Lind on puettu tumman leningin sijaan valkoiseen lyhyehköön asuun, joka paljastaa Lindin olkapäät sekä nilkat. Teos saattaa olla kuvaus Lindistä työssään, sillä hänen takanaan näkyvä mylly kivikkoineen viittaa Vincenzo Bellinin Unissakävelijä-oopperaan. Lind esitti oopperan Amina-päähahmoa, joka on myllyn omistajan tytär ja kävelee vaarallista siltaa pitkin unissaan mylly taustanaan. Aiheesta on säilynyt useita eri teoksia, sillä rooli oli Lindin uran tärkeimpiä. Teoksissa Lind on kuvattu valkoiseen leninkiin puettuna, ja hänen hiuksensa on kiinnitetty samalla tavoin kuin tässä Turun taidekokoelman litografiassa. 

Mainetta kertyy: Muotokuva seppelepäisestä Lindistä 

Tuntematon, Jenny Lind, litografia. Turun kaupungin taidekokoelma. Kuva: Mikko Kyynäräinen / Turun museokeskus.

Eduard Magnus maalasi Lindin muotokuvan vuonna 1861. Valmistunut teos oli kopio vuonna 1846 tehdystä maalauksesta. Myös Magnusin teosta kopioitiin ahkerasti. Turun kaupungin taidekokoelman painokuva perustuu Magnuksen maalaukseen, eikä sen tekijää tunneta. Lind on jälleen puettu valkoiseen, olkapäät paljastavaan leninkiin, ja hänen hiuksensa on koristeltu kukkasin. 


Kirjoittaja:
Emmi Kivimäki
Museoassistentti
Turun museokeskus

Lähteitä ja lisätietoa (haettu 24.3.2020):

Eschner, Kat, "Why 30,000 People Came Out to See a Swedish Singer Arrive in New York
Most of them had never even heard Jenny Lind sing."Smithsonianmag.com, Sept 11, 2017.

Kansallisgalleria: Maria Röhl: Lindin muotokuva Norma-roolissa

Nationalmuseum.se: Johan Gustaf Sandbergin kopio Olof Johan Södermarkin maalauksesta, johon Cardonin litografiat perustuvat

Projekt Runeberg: Cardonin litografia, versio 1

Virtuelle Bibliothek. Julius-Maximillians-Universität Würzburg: Litografia L’Allemandin tekemästä Lindin muotokuvasta