Emmi Fock ja Atelier Irmelinin elegantit muotokuvat

Emmi Fock syntyi Saksassa 1898 saksalaisille vanhemmille. Turkuun perhe muutti vuonna 1901 isän tullessa työskentelemään Kivipainoon faktoriksi. Fock aloitti Turun ruotsinkielisessä koulussa ja suoritti myös ”Fruntimmersskolanin” jossa nuorille neideille opetettiin mm. etikettisääntöjä ja taloudenpitoa. Vuosina 1913-1914 Emmi Fock opiskeli maalausta Turun Taideyhdistyksen piirustuskoulussa ja seuraavana vuonna kuusitoistavuotiaana lähti Saksaan opiskelemaan valokuvausta. Saksassa hän työskenteli eri valokuvausateljeissa negatiivi- ja positiivikorjailijana sekä julisteiden ja ilmoitusten tekijänä, saaden samalla koulutusta valokuvaamisessa. Opiskellessaan ja matkustaessaan Emmi Fock ammensi paljon tietoa saksalaisesta valokuvauksesta ja käytti oppimaansa hyödyksi perustaessaan oman ateljeensa, Atelier Irmelinin Turkuun vuonna 1922.

Aloittaessani luettelointityötä Turun Museokeskuksessa Atelier Irmelinin muotokuvien parissa, oli työn alla olevasta aineistosta digitoitu ja luetteloitu lasinegatiiveja WebMuskettiin noin 400 kappaletta. Harjoittelujaksoni päätyttyä negatiiveja on luetteloitu yli 1000 kappaletta. Aineiston kuvat ajoittuvat vuosille 1922-1939 ja ovat pääasiassa Atelier Irmelinissä otettuja ateljeemuotokuvia. Muotokuvien kirjo on kuitenkin laaja: yksityishenkilöiden muotokuvien lisäksi aineisto pitää sisällään lasten muotokuvia, lemmikkieläimistä otettuja kuvia, ryhmä- ja luokkakuvia, hääkuvia, ylioppilaskuvia, sekä Emmi Fockin taiteellisempia alastonkuvia.

Omana ryhmänään aineistossa on erilaisten esittävien taiteiden parissa työskentelevien henkilöiden muotokuvat. Näiden kuvien ilmaisussa onkin rikottu muotokuvan kaavamaisuuksia ja haettu dramatiikkaa erilaisilla asuilla, asennoilla ja lavasteilla. Usein asut liittyvätkin harjoitettavaan ammattiin. Näyttelijät ovat pukeutuneet rooliasuihin ja tanssijat tanssiasuihin. Aineistosta bongattuja esittävien taiteiden parissa työskenteleviä henkilöitä ovat olleet mm. laulaja ja näyttelijä Elli Ranta sekä saman alan taiteilija Ritva Aro, tanssija Mary Wallén, näyttelijä Emmi Jurkka, näyttelijä Folke Pilo…

Ritva Aro

Emmi Jurkka

Folke Pilo

Muotokuvat toimivat myös kurkistusikkunana aikakauden vaate- ja kampausmuotiin. Kuvista näkee, että itsensä kuvauttaminen on ollut juhlava hetki, ja kuviin on haluttu panostaa aikakaudelle muodikkaiden vaatteiden, kampausten ja ehostusten avulla. Inspiraatiota haettiin Hollywoodin glamourista ja filmitähtien eleganssista.

Emmi Fockin taiteellisesti kunnianhimoisimpina kuvina aineistosta esiin nousevat kahdentoista kuvan Mira Mar -sarja vuodelta 1930 ja seitsemän kuvan See back-sarja vuodelta 1932. Näissä avoimen aistillisissa kuvissa on havaittavissa Emmi Fockin kiinnostus tanssiin, teatteriin ja elokuviin sekä näiden teemojen yhdistäminen perinteiseen taidevalokuvaukseen.

Luetteloitavana aineistona Atelier Irmelinin kuvat ovat olleet kiinnostavia ja kauneudessaan silmiä hiveleviä. Lasinegatiivien vakiokoko ja samassa ateljeessa tapahtuneet kuvaukset helpottivat luettelointityötä, joten tärkeimmäksi tehtäväksi nousi kuvien sisällöllinen kuvailu. Muotokuvien kuvailu aiheutti välillä erikoisia haasteita, sillä tyylillisten samankaltaisuuksien vuoksi luetteloinnissa oli kiinnitettävä erityistä huomiota yksityiskohtiin, kuten mallien asentoihin ja katseen suuntaan. Missä kohtaa lainekampauksen jakaus kulkee? Ovatko hääkimpun kukat ruusuja vai neilikoita? Omat haasteensa työhön toivat lasinegatiivien alkuperäiset suojapaperit, joita käytin luetteloinnin apuna. Lennokkaan käsialan vuoksi paperiin kirjoitettu asiakkaan nimi saattoi joissain tapauksissa jäädä arvailun varaan.

Aineiston kautta saa käsityksen siitä, millaisia Atelier Irmelinissä otetuista muotokuvista haluttiin ja millaiset henkilöt niitä kävivät ottamassa. Emmi Fockin päätyö oli muotokuvaus, johon tilaajien toivomukset asettivat omat rajoituksensa. Emmi Fock kuitenkin otti luovia vapauksia muotokuvia kuvatessaan, ja voikin sanoa, että aineiston kuvissa kohtaavat aikakauden trendit ja ihanteet yhdistettynä Emmi Fockin omintakeiseen kuvaustyyliin. Persoonallisten ihmisten ja mm. koirien kuvaaminen oli Fockille kaikkein mieluisinta. Vaikka Fock urakoitsijahenkisesti työskenteli muotokuvaajana, hän valikoi asiakkaat joita itse halusi kuvata, eikä näin ollen tinkinyt omasta taiteellisesta ilmaisustaan. Emmi Fockin valokuvauksellisessa näkemyksessä kauneus ja taide kuuluivat erottamattomasti yhteen.

Lähteet: Kuvan kaunis. Emmi Fockin valokuvia 1920-1930 -luvulta. Näyttelyesite. Toim. Johanna Frigård ja Margareta Willner-Rönnholm. Turun maakuntamuseo, 1998.

Kirjoittaja:

Niina-Kaisa Laurikainen

korkeakouluharjoittelija

Turun museokeskus