Sairaanhoitaja Anna Erikssonin albumi lääninsairaalasta

Vuonna 1914 Turkuun muutti sairaanhoitaja Anna Eriksson (19.11.1880 - 24.3.1934). Hänen jäämistöistään on Turun museokeskuksen kokoelmiin päätynyt turkulaista sairaalaelämää kuvaava albumi, jonka Turku-kuvien digitointiprojektin yhteydessä luetteloin. Pienessä jo ajan myötä sivuiltaan hapertuneessa albumissa oli kuvia niin sairaalan alueelta, sisätiloista, potilaista, sairaanhoitajista, kuin muusta henkilökunnasta. Albumi oli siis mielenkiintoinen katsaus 1900-luvun alkuvuosikymmenten sairaaloiden toimintaan, jolloin nykyinen keskussairaalamalli ei ollut vielä toiminnassa ja henkilökuntakin asui vielä sairaalan alueella. Lääninsairaala, eli nykyinen TYKS, edusti tuolloin vielä paviljonkisairaalan mallia, jossa sairaalan eri toiminnot oli keskitetty omiin rakennuksiinsa. 

Sairaanhoitaja Anna Eriksson virkapuvussaan.

Anna Erikssonin albumi oli tullut museokeskukselle vähäisin kontekstitiedoin. Luettelointiin liittyy aina tiedonhakua, mutta kontekstitietojen vähäisyys asettaa aina myös omat haasteensa. Esimerkiksi pelkästään tässä albumissa olen etsinyt tietoa sairaanhoitoon ja sairaankuljetukseen liittyen, ja esimerkiksi eri sairauksien hoitohistorian lisäksi kartoista, rakennushistoriaselvityksistä ja rakennuspiirustuksista. Albumi oli tullut museokeskukselle tiedoin, että kuvat olisi otettu Turun kunnallissairaalassa, mutta luetteloinnin edetessä kävi ilmi niiden olevankin lääninsairaalasta. Juuri rakennuspiirustukset ja rakennustiedot paljastivat, että kuvia ei oltukaan otettu kunnallissairaalan alueelta ja se, että samaa kuvastoa löytyi myös Turun lasarettimuseon kokoelmista.

Lääninsairaalan lasarettiosasto, joka oli lähes identtinen veneerisen osaston kanssa, oli yksi rakennuksista, joka oli mahdollista tunnistaa rakennuspiirustusten avulla.

Rakennuspiirustusten perusteella oli tunnistettavissa muun muassa lasarettiosasto. Alueella on myös toinen lähes samojen piirustusten mukaan rakennettu osasto, veneerinen eli sukupuolitautien osasto. Näiden kahden rakennuksen ainoa eroavaisuus on sisäänkäynti: lasarettiosaston pääoven portaat oli rakennettu sivuun, kun taas veneerisellä osastolla ne johtivat suoraan ylös. Kuvan edustalla on myös hevosvetoiset sairaankuljetusvaunut, mahdollisesti jopa ensimmäiset Suomeen hankitut sairaankuljetusvaunut, sillä sellaiset hankittiin Turkuun jo vuonna 1901.

Potilaita ja hoitajia eristysosaston aurinkoparvekkeella.

Luetteloidessa tietoa haetaan monesta eri lähteestä ja aiheesta. Kontekstitiedottomissa ja kontekstitiedoiltaan vajavaisissa aineistoissa jää kuvien välittämä tieto hyvin laihaksi, jos niistä ei ole löydettävissä tietoa muilla keinoin. Kuvassa, jossa potilaat ja hoitajat ovat eristyspaviljongin aurinkoparvekkeella, oli tuberkuloosin hoitohistoriaan jo aiemmin hieman tutustuneena ajatus siitä, että kyseessä on mahdollisesti tuberkuloosin hoitomenetelmä hallimakuu. Se osoittautui oikeaksi, sillä puisen eristyspaviljongin eteläsivulle todella rakennettiin kaksikerroksinen aurinkoparveke tuberkuloosia sairastavien hoitoon.

Sairaanhoitotilanne lasten sidemuuttohuoneessa eli siteidenvaihtohuoneessa lääninsairaalan lasarettiosastolla. Kuvassa keskellä lapsen jalkaa sitoo mahdollisesti Anna Eriksson.

Lääninsairaalan potilaiden makuutiloja. Kaakeliuunin edessä istuu mahdollisesti Anna Eriksson.

Kuva lääninsairaalan käytävältä. Rakennusta ei ole kuvista tunnistettu.

Haastavinta on ollut löytää tietoa sairaalan sisätiloissa otetuista kuvista, sekä siitä mistä rakennuksista ja osastoilta ne tarkalleen olivat. Lasten siteidenvaihtohuone oli mahdollista tunnistaa, koska samasta kuvasta löytyi toinen vedos Turun lasarettimuseon kokoelmista. Suurin osa kuvattujen sisätilojen tarkasta sijainnista jäi vielä mysteeriksi. Lääninsairaalan sisätilat olivat jatkuvassa muutoksessa sairaalan muuttuvien vaatimusten mukaan. Esimerkiksi vuonna 1910 otettiin lasarettiosaston käyttöön osa veneerisestä osastosta, sillä siellä tilojen tarve ei ollut niin suuri. Vuosina 1930-31 taas valmistui toinen talousrakennus, jonne sijoitettiin muun muassa henkilökunnan asuntoja. Koska kontekstitietojen vajavaisuuden vuoksi kuvat on pystytty ajoittamaan vain laajasti vuosien 1914-1934 välille, ei tilojen sijaintia ole ollut esimerkiksi vuosilukujenkaan avulla mahdollista aukottomasti tunnistaa.

Kahvihetki henkilökunnan tiloissa. Vasemmalla ruutukuvioisesta puvusta päätellen sairaanhoitajaopiskelija. Kuvan lapsi esiintyy keskiössä useassa eri kuvassa.

Albumi ei ollut suuri, mutta luetteloitavana sitäkin mielenkiintoisempi. Tarinat kuvien taustalla jäivät tuntemattomaksi, mutta ne välittävät kuitenkin mielenkiintoista tietoa sairaaloiden historiasta. Kuviin mahtui niin arkista elämää, juhlaa, kuin lavastettuja tilanteita, joissa henkilökunta ja potilaat yhdessä esittelevät sairaalan toimintaa.

Kaikki kuvat lääninsairaalasta katsottavissa täällä.

Lähteet

Törrönen, Sirkka 1984: Varsinais-Suomen tuberkuloosipiiri: Kalevanniemen lastenparantola 1920-1962: Paimion sairaala 1933-1983. Varsinais-Suomen tuberkuloosipiirin kuntainliitto, Salo.

Saarinen, Samuli 2014: Tyks, Turun yliopistollisen keskussairaalan ja Kupittaan vanhan rautatieaseman rakennettu kulttuuriympäristö, Rakennushistoriaselvitys. Turun kaupunki, kaupunkisuunnittelu, kaavoitus, Turku.

Marika Österlund

Korkeakouluharjoittelija

Turun museokeskus