Ensin muistetaan sairaus. Ruotsin kuningas Eerik XIV Turun kaupungin taidekokoelman kolmessa teoksessa

Nyt vietetään mielenterveysviikkoa.  Viikko aloitettiin sunnuntaina 17.11. sytyttämällä kynttilöitä itsemurhan tehneiden muistolle eri puolilla Suomea. Viikon teemana on tänä vuonna ”Diagnoosina ihminen -sairauksista huolimatta”.

Tarkastelemme lyhyesti Ruotsin ”hulluna kuninkaana” pidettyä Eerik XIV:tä ja sitä, miten taiteilijat ovat kuvanneet Eerikiä kolmessa teoksessa. Miten Eerik näyttäytyy katsojille, kun mielisairaus on vaikuttanut hänen maineeseensa vuosisatojen ajan?  Näkyykö teoksissa Eerik XIV itse, se Eerik, joka on jäänyt sairautensa varjoon?

Eerik XIV syntyi joulukuun 13. päivä vuonna 1533 Kustaa Vaasalle ja hänen ensimmäiselle vaimolleen Katariina Saksi-Lauenburgilaiselle ja oli heidän ainoa poikansa. Eerik hallitsi Ruotsin kuninkaana vuodet 1560–1568. Hänen lyhyt hallintonsa päättyi kapinaan, jonka jälkeen hallitsijan tittelin sai Eerikin veli Juhana. Eerik meni naimisiin rahvaaseen kuuluneen Kaarina Maununtyttären kanssa 1568: tätä avioliittoa eivät aateliset hyväksyneet, mikä johti Eerikin vallasta syöksemiseen. Eerik vietti loppuelämänsä erossa vaimostaan ja lapsistaan, vankilassa, jossa Eerik kuoli 26. päivä helmikuuta 1577. Kuolinsyy ei ole varmuudella tiedossa, tosin Erikin veljen Juhana III:n epäillään myrkyttäneen hänet.

Tuntematon, Erik XIV, s.a., öljy kankaalle,
Turun kaupungin taidekokoelma. Kuva: TMK.

Eerikistä on säilynyt useita aikalaisten tekemiä muotokuvia. Niissä hänet esitetään, kuten kaikki muut kuninkaat, ylväänä ja rikkaana hallitsijana. Erityisen tunnettuja ovat Eerikin hovimaalarin, flaamilaisen Domenicus Verwiltin muotokuvat. Turun kaupungin taidekokoelman tuntemattoman tekijän Erik XIV -maalaus kuvaa kuningasta pukeutuneena kärpännahkaviittaan. Muotokuvasta on useita eri taiteilijoiden tekemiä versioita Ruotsissa. Esimerkiksi Ulrika Pasch on maalannut toisinnon kärpännahkaviittaisesta Eerikistä 1700-luvulla: monien muiden Eerikin muotokuvien tavoin se on löydettävissä Ruotsin kansallismuseon kokoelmista (klikkaa tästä nähdäksesi kuvan).

Eerik XIV:n tarina on osa turkulaista mielenterveyden ja mielenterveyden hoidon historiaa. Eerikin suomalaissyntyinen vaimo Kaarina Maununtytär esiintyy useissa taidekokoelman teoksissa yhdessä Eerikin kanssa. Kaarinalla vaikuttaa olevan erityinen asema suomalaisten historiallisessa mielikuvituksessa. Hän oli kuninkaan rakastajattarena ja kuningattarena monien juorujen aihe: toisaalta hänen uskottiin noituneen miehensä ja aiheuttaneen näin tämän mielisairauden, toisaalta häntä pidettiin ainoana, joka pystyi rauhoittamaan vainoharhaisen kuninkaan. Eerikin sairastumista ja hänen suhdettaan Kaarina Maununtyttäreen on käsitelty taideteoksissa vuosisatoja Eerikin kuoleman jälkeen. Turkulaissyntyinen taidemaalari Erik Johan Löfgren kuvaa paria vuoden 1864 teoksessaan Eerik XIV ja Kaarina Maununtytär (teos on Suomen valtion omistuksessa ja esillä Ateneumissa). Romantisoitu melankolia, kaipaus ja sairauden jatkuva läsnäolo esiintyvät aiheina Eerikin ja Kaarinan kuvauksissa.

Erkki Nurmelan unenomainen teos Erik XIV ja Kaarina Maununtytär kuvaa puolestaan Eerikiä ja hänen perhettään. Eerikin keltainen pää erottuu punaisesta taustasta ja vaimonsa Kaarinan ja lapsensa punertavista hahmoista. Vallasta syöstyn kuninkaan pään päällä leijuu tummempi ihmishahmo, ja hänen kasvojensa alla näkyvät kaksi punaista silmää. Voi olla, että punertavat hahmot viittaavat Eerikin kehittyvään, häntä alati ympäröivään sairauteen, joiden varjoon Eerikin perhe jää. Nämä näyt on esitetty Eerikistä osittain erillisinä ja osittain häneen liittyneinä, sillä valkoinen, Eerikin parran mallia tavoitteleva kolmiomainen muoto vie katseen kohti pieniä silmiä. Toisaalta hahmot Eerikin ympärillä saattavat symboloida yksinäistä vankeutta, jolloin hän pystyi vain muistelemaan puolisoaan ja lapsiaan. Punaiseen verhotut hahmot taas liittyvät juuri menneisyyden haamuihin ja vainoharhaan, jotka kiusasivat Eerikiä hänen mielenterveytensä järkyttyä. Kaikki tämä tapahtuu taulussa, jonka muoto on abstrahoitu Eerikin päästä ja parrasta.

Erkki Nurmela, Erik XIV ja Kaarina Maununtytär, 1990, 

lyijykynä ja vesiväri. Turun kaupungin taidekokoelma.  

Kuva: Margareta Willner-Rönnholm / TMK.

Lauri Vahteran Erik XIV vankila Turun linnassa  -maalauksen takana on painokuva, jossa Eerik istuu ruokapöydän ääressä lusikka oikeassa kädessään. Kuvaan on liitetty tekstinä ajoitus vuoden 1577 helmikuulle, Eerikin viimeiselle elinkuukaudelle. Eerik on esitetty uhmakkaana, käsi ja katse ylöspäin kohotettuina. Teos kuvaa todennäköisesti Eerikin viimeisestä ateriaa ja hernekeittoa, jonka uskottiin sisältäneen myrkkyä. Kuninkaan katse on vihainen, melkeinpä kyllästynyt. Voi vain aavistaa, mitä seitsemän vuoden vankeus ja ero perheestä olivat tehneet Eerikille.

Painokuva Lauri Vahteran teoksen 

Erik XIV vankila Turun linnassa (1930–1940) taustaleyllä, 

Turun kaupungin taidekokoelma  

Kuva: Margareta Willner-Rönnholm / TMK.

Monet taiteilijat ovat löytäneet omia lähestymistapojaan Eerik XIV:n elämän käsittelyyn. Aikalaismuotokuvat kertovat Eerikistä ennen kuninkaan vainoharhaisuuden huippua, jolloin kapinaa pelännyt Eerik itse murhautti ja murhasi Sturen aatelissuvun jäseniä. Erik oli alamaisiinsa nähden etuasemassa, ja hänen kohtalonsa on koskettava tarina ylhäisöön kuuluvan henkilön mielenterveydellisestä sairastumisesta 1500-luvun Ruotsi-Suomessa.

Erkki Nurmelan teos Erik XIV ja Kaarina Maununtytär on esillä Juhana Herttuan kellarissa. Lisätietoa mielenterveysviikosta Mielenterveyden keskusliiton Internet-sivuilla (https://www.mtkl.fi/toimintamme/tapahtumat-kurssit-koulutukset/mielenterveysviikko/)

Kirjoittajat:

Emmi Kivimäki ja Jenni Mäki

Museoassistentit

Turun museokeskus