Gessnerin ihmeelliset eläinkuvat ja niiden digitointiprojekti

Kuva: Oona Seppänen

Conrad Gessner oli yksi renessanssiajan tärkeimmistä eläin- ja kasvitieteilijöistä. Hän syntyi 1516 köyhään perheeseen ja opiskeli tiedonjanoisesti useissa kaupungeissa eri opettajien johdolla. Hän oli todella kiinnostunut kasveista ja eläimistä sekä harrasti muun muassa teatteria ja kiipeili mielellään vuorille. Tietosanakirjatyyppiseen eläinkirjaan Historia animaliumiin (1551-1558) hän on kartoittanut perusteellisesti eri eläinlajeja. Hän esimerkiksi kertoo niiden elinympäristöstä, ulkonäöstä ja ravinnosta. Melkein kaikista eläimistä on myös tarkka havainnekuva. Näiden kuvien digitointiin olen syventynyt harjoitteluni aikana.

Kuvien digitoinnin perustana oli, että Historia animalium -teoksesta valituista eläinkuvista otetaan valokuvat, jotka luetteloidaan Turun museokeskuksen omaan järjestelmään Muskettiin ja tätä kautta ne tulevat Finnaan kaikkien nähtäväksi. Kuvien luettelointiin ei riitä vain eläimen kuva ja nimi, vaan myös kuvaileminen on tärkeää. Varsinkin, kun kaikki kuvat eivät suinkaan olleet meille tutuista eläimistä kuten apinoista tai siileistä, vaan 111 luetteloidun kuvan joukkoon mahtui eriskummallisia eläimiä kuten siivellinen käärme, sikavalas tai kettuapina. Tällaisten eläinten kohdalla oli tarpeellista tulkita kuvan lisäksi eläimestä kertovaa tekstiä.

Toisinaan Gessnerin eläimiä luetteloidessa pelkästään eläimen nimen selvittäminen saattoi viedä yllättävän paljon aikaa. 1500-luvun saksaksi nimet voivat olla hyvinkin erikoisia nykypäivään verrattuna. Latinankielinen nimi saattoi olla avuksi, jos sellainen oli eläimelle annettu. Näiden avulla pyrin löytämään tai keksimään eläimelle nimen suomeksi. Myös muun tekstin ymmärtäminen oli haastavaa, vaikka saksaa olen opiskellut usean vuoden ajan, sillä sanojen kirjoitusasu on muuttunut paljon 500 vuoden aikana. Globalisaatio ja englannin kielen valta-asema on tuonut nykysaksan kieleen uusia sanoja. Varsinkin eläinten nimet ovat alkaneet muistuttaa yhä enemmän toisia kieliä.

Sanoja Historia animaliumissa ja niiden nykyinen vastine sekä suomennus:

nit                                        nich                                     ei

scheüszliche                       scheussliche                        vastenmielinen, inhottava, kauhea, pelottava
Sickust                                Papageien                           papukaija

vn., vnd, unnd,                    und                                      ja

                                                                                

Lisää Google kääntäjä on hyvä apuväline pitkien tekstipätkien ymmärtämiseen. Aina apua siitä ei ole, mutta hauskuutta sitäkin enemmän. Gessnerin kirja sisältää oikeiden eläinten lisäksi myös satueläimiä kuten tämän Forstteufelin, joka kääntyi lopulta suomeksi metsäpiruksi. TMM23579:1. Kuva: Raakkel Närhi ja Ville Mäkiläkuvateksti

Luettelointi on hyvin tarkkaa ja aikaa vaativaa puuhaa. Ei riitä, että digitoinnin saa tehtyä mahdollisimman nopeasti, vaan tarkkuus ja kärsivällisyys ovat valttia. On todellakin väliä, miten hyvin ja tarkasti luetteloinnin toteuttaa, sillä ainoastaan hakusanojen ja nimien avulla mahdollinen tutkija voi luetellut esineet – tässä tapauksessa kuvat, löytää. 

Gessnerin kuvien luettelointi on ollut antoisaa ja mielenkiintoista mutta haastavaa. Haasteita ovat asettaneet esimerkiksi vanha saksa ja fraktuurakirjaimet, mutta myös eläinten kuvat, joista ei voi olla varma, ovatko ne täysin todenmukaisia. Esimerkiksi moni kala tai lintu on kuvattu paljon värikkäämmäksi kuin ne luonnossa ovat, mikä vaikeutti lajin tunnistamista. Esimerkiksi sininärhen tunnistaminen aiheutti paljon päänvaivaa, kun teksti ja latinankielinen nimi kertoivat linnun selvästi olevan närhi (lat. Garrulus, saks. Straasburg Roller) mutta kuva ei täsmännyt minkään närhilajin kanssa. Lopulta sain selville oikean lajin, kun kirjoittelin eri variaatioita saksan, latinan ja suomenkielisillä nimillä Googleen ja oikeaksi hakusanaksi tällä kertaa osoittautui ”Roller Vogel”. Pelkällä Roller-haulla ei löytynyt yhtään lintua, mutta kun haun rajasi lintuihin, tuli heti vastaan kuva, joka edes etäisesti muistutti Gessnerin värikästä närheä. 

Sininärhi TMM23579:101 Kuva: Raakkel Närhi ja Ville Mäkilä

Kuvat ovat avanneet aivan uudenlaisen maailman keskiajan lopun ja uuden ajan alun kulttuuriin ja elämään. Olin hyvin yllättynyt Gessnerin pitkäjänteisestä työstä. Hän on kuvaillut, kuvannut, pohtinut, tutkinut lähteitä ja selvittänyt monien eläinten elämää. Sen lisäksi, että Gessner on koonnut valtavan määrän erilaisia eläimiä, hän on myös jakanut ne erilaisiin ryhmiin ja tutkinut niitä toistensa kautta. Hänellä on kerännyt paljon tietoa eläinkirjaansa varten, eikä hän pelkästään nojaa omiin havaintoihinsa, vaan on liittänyt myös muiden tieteilijöiden tutkimuksia lähteikseen. Esimerkiksi tekstissä mainitaan mm. Aristoteles, Olaus Magnus, Raamattu, Guillaume Rondelet, Plinius vanhempi ja Albertus Magnus (Albertus Suuri). Kirjan saksantaja Conrad Forer on ottanut tämän huomioon. Hän ei ole kääntänyt suoraan tekstiä latinasta, vaan on merkannut viitteeksi Conrad Gessnerin havainnot viitaten hänen sanomisiin esimerkiksi näin: Korkeasti kunnioitettu tohtori Gessner on nähnyt kyseisen eläimen Italiassa.

Kirjassa on runsaasti tarueläimiä, joista on yhtä lailla havaintoja ja tietoja kuin oikeista eläimistäkin. Kaukaisten maiden eläimet kuten leijonat ja kirahvit saattoivat tuntua yhtä oudoilta ja kummallisilta kuin yksisarviset tai merimunkit. Koska eläimistä oli havaintoja, ei Gessnerin ehkä ollut helppo jättää eläintä pois Historia animaliumista, vaikka kuinka epäuskottavalta eläin olisi tuntunutkaan.

Valaiden joukosta löytyy hieman tuntemattomampia eläimiä. Ehkä oikeampi termi olisi tässä kohtaan merihirviö. Monista eläinkuvista näkee, kuinka myyttisyys, salaperäisyys ja huhupuheet ovat värittäneet niitä. Tässä esimerkkinä partavalas ja sikavalas. Partavalas TMM23579:79. Sikavalas TMM23579:80. Kuvat: Raakkel Närhi ja Ville Mäkilä.

111 eläinkuvan luetteloiminen tuntui pitkältä ja vaivalloiselta työltä, mutta jälkikäteen ajatellen se oli antoisaa, mielenkiintoista sekä opettavaista. Saksan taitoni ovat parantuneet, ymmärrys keskiajan ja renessanssin eläintieteeseeni on karttunut sekä mielenkiintoni Gessneriä ja hänen työtään kohtaan kasvanut.

Monesta eläimestä ei ole Finnassa luettavissa muuta kuin lyhyt teksti nimen ja kuvan lisäksi, mutta pyrin jokaiseen kuvaan liittämään viitteitä tekstistä. Tekstin kääntäminen ja ymmärtäminen ei ollut helppoa, mutta mielestäni on tärkeää saada tietoa kirjan tekstin sisällöstä, vaikkakin vain lauseella tai parilla.

Toivonkin, että kuvien digitoinnin avulla mahdollisimman moni pääsee tutustumaan Gessnerin ihmeellisten eläinten maailmaan näiden kuvien kautta ja ehkä käyttämään niitä myös tutkimuksen lähteenä tai jopa kohteena. Nämä kuvat ovat vain pintaraapaisu järkälemäisen kirjan sisällöstä, mitä Historia animalium sisältää, mutta niidenkin avulla voi jo oppia paljon.

Täältä voit tutustua Gessnerin elämiin.

Kirjoittaja:

Oona Seppänen

Korkeakouluharjoittelija

Turun museokeskus