Kokonaisuuteen sisältyi mm. Liisa Kaijalan valokuva-albumeja, joissa on kuvia Ilmari Kaijalan (1886-1944) perheestä ja suvusta, ystävistä, teoksista ja postuumeista näyttelyistä. Lisäksi lahjoituksessa oli kirjoja, kirjeitä, muistivihkoja ja leikekirjoja. Mukana oli myös muutama taideteos ja taiteilijan käyttämä paletti.
Museokeskuksen hallinnoimassa Turun kaupungin taidekokoelmassa on satoja Ilmari Kaijalan piirroksia ja maalauksia. Ennen vuoden 2017 lahjoitusta museon kokoelmissa oli sen sijaan vain niukasti arkisto- ja valokuva-aineistoa Ilmari Kaijalasta.
Tämän jutun yhteydessä näet muutaman esimerkin lahjoituskokoelmaan kuuluneista valokuvista ja taideteoksista. Kuvat saa isommiksi klikkaamalla.
Ylimpänä oleva valokuva esittää Ilmari Kaijalaa ja joukkoa koulupoikia Aurajoen rannalla noin 1940-luvun alussa. Kuva kertoo Ilmari Kaijalan työstä opettajana. Hän opetti piirustusta turkulaisissa oppikouluissa ja Turun piirustuskoulussa, jossa oli myös itse aikoinaan opiskellut. Hänellä oli tapana viedä koululaiset toisinaan kaupungille piirtämään. Kaijalalta itseltään tunnetaan myös runsaasti piirroksia, joissa malleina ovat olleet hänen oppilaansa.
Ilmari Kaijala Kakskerran kirkon edustalla vuonna 1938.
Kuva: Turun museokeskus/tuntematon kuvaaja
|
Kesäisessä kuvassa vuodelta 1938 Ilmari Kaijala on asettunut valokuvattavaksi Kakskerran kirkon edustalle. Maalaustelineellä oleva taulu esittää samaa kirkkoa. Taiteilija näyttää varta vasten poseeraavan kuvaajalle, mutta kuvan asetelmallisuudesta huolimatta se kertoo myös jotain olennaista Kaijalasta taiteilijana ja ihmisenä. Hän nimittäin keskittyi maalauksissaan etenkin luonnon, maalaismaisemien ja kaupunkinäkymien kuvaamiseen. Luonto ja kotiseutu tulivat hänelle iän myötä entistä tärkeämmiksi. Hän vietti aikaansa mielellään maaseudulla tallentaen teoksiinsa sekä rakkaiksi tulleita maisemia rakennuksineen että ympäristön herkkiä yksityiskohtia, kuten kukkivia omenapuita ja juhannusruusuja.
Ilmari Kaijalan maalaustaide on yleensä jäänyt melko vähälle huomiolle, sillä hänet tunnetaan parhaiten mestarillisena piirtäjänä. Kaijalan piirrosten keskeisimpiä aiheita olivat muotokuvat, usein karrikoidut. Piirrostenkin joukossa on toisaalta myös runsaasti luontoaiheita, lintuja, puita ja merenrantoja.
Paraisten kesiin liittyy valokuva, jossa taiteilija Wilho Sjöström seisoo siveltimineen maalaustelineen edessä. Kuvan on ottanut Liisa Kaijala vuonna 1938 Paraisten Ali-Kirjalassa, jossa Kaijaloilla oli kesäpaikka. Taustalla aitan edessä näkyvät mm. Ilmari ja Aksa. Myöhemmin Ilmari Kaijala piirsi Sjöströmin humoristisen muotokuvan, joka sijoittuu samaan tilanteeseen.
Aksa Kaijala (vas.), Astrid Joutseno, Ilmari Kaijala ja Kerttu Wanne huvilan verannalla Rymättylässä n. 1940-luvun alussa. Kuva: Turun museokeskus/tuntematon kuvaaja |
Kolmas kesäkuva on otettu Rymättylässä, viulisti Kerttu Wanteen kesäasunnolla Velusmaan Kuivakarilla. Kuvassa Aksa Kaijala, pianisti Astrid Joutseno, Ilmari Kaijala ja Kerttu Wanne hänen sylissään viettävät kimaltavan aurinkoista hetkeä huvilan verannalla.
Terveisiä nuorilta taiteilijoilta
Nuorena miehenä Ilmari Kaijalalla oli tapana toisinaan lähteä kesäksi Ruoveden Kuivajärven maisemiin taiteilijaystäviensä kanssa. Noihin retkiin osallistuivat mm. Weikko Puro, Emil Rautala, Edwin Lydén, Ragnar Ungern ja Santeri Salokivi. Samat taiteilijat tunnettiin Turussa Pinellan Punaisen huoneen ryhmänä.
Museokeskuksen saamassa lahjoituskokoelmassa mukana ollut pieni korttialbumi liittyy osittain juuri ystävien kanssa tehtyihin matkoihin. Albumissa on postikortteja, joista suurimmassa osassa on kuvituksena alkuperäisiä taideteoksia.
Osa korttialbumin teoksista on Ilmari Kaijalan piirtämiä tai maalaamia, osa hänen taiteilijaystäviensä tekemiä. Ilmarin kortit on osoitettu hänen kihlatulleen, myöhemmälle vaimolleen Aksalle, muiden taiteilijoiden tekemät kortit Ilmarille ja tämän perheelle.
Kaikki kortit ajoittuvat taiteilijoiden nuoruusvuosiin noin 1910-luvulle. Ilmari Kaijalan lisäksi korttien tekijöiksi on toistaiseksi tunnistettu Weikko Puro ja Ragnar Ungern.
Nuoret taiteilijat hakivat kansallisromantiikan hengessä innoitusta maaseudulta, eivätkä aina kovin vakavamielisesti. Ragnar Ungernin maalaamassa akvarellissa "Kuivajärven nuori kukko" tervehtii Ilmari Kaijalaa. Kuvan alapuolelle on myös Weikko Puro kirjoittanut terveisensä.
Ilmari Kaijala puolestaan on piirtänyt ja maalannut kihlatulleen Aksa Karlstedtille osoitetun postikortin kuvan, jossa pariskunta astelee niityllä. Miehellä on viikate olallaan, ja nainen kantaa haravaa. Askellus vaikuttaa kepeältä ja huolettomalta.
Kortin teksti "A. E-d hälsar" viittaa Aksan työnantajaan, hattukauppias Alexandra Englundiin, jolla oli liike Turussa Eerikinkatu 17:ssä, St. Erikin talossa. Aksa on ollut kortin lähettämisen aikaan poissa Turusta ja Ilmari kaupungissa. Jää arvoitukseksi, esittääkö piirros Aksan ja Ilmarin yhteistä kesämuistoa vai kenties unelmaa.
Korttialbumissa on myös mm. kortti, jonka Ilmari on lähettänyt Aksalle opintomatkaltaan Pariisista keväällä 1913. Ilmari on nimennyt korttiin piirtämänsä kuvan milolaiseksi Venukseksi. Taiteilija kirjoitti: "Joku kaunis huhtikuun päivä tulen Suomeen takaisin. Kirjoitas nyt minulle." Aksa Karlstedt ja Ilmari Kaijala menivät naimisiin saman vuoden heinäkuussa.
Korttialbumia vaalittiin Kaijalan perheessä aarteena vuosikymmenten ajan. Albumissa on yhteensä 18 kuvaa, joista 14 on alkuperäisiä piirrettyjä postikortteja, yksi muu piirros ja kolme painokuvaa.
Viivi Vuorinen
tutkija, Turun museokeskus, valokuvakokoelma
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti