Kenen tarinat kerrotaan?

Projektin ensimmäisiin työpajoihin koottiin ryhmät vapaaehtoisista lukio- ja yliopisto-opiskelijoista. Heitä kaikkia yhdisti jollakin tavalla kansainvälinen tausta, ja moni oli esimerkiksi asunut useassa eri maassa. Lukiolaisryhmän jäsenet tulivat Turun normaalikoulun International Baccalaureate -linjalta, kun taas yliopiston ryhmä koostui vaihto-opiskelijoista sekä kansainvälisten maisteriohjelmien opiskelijoista. Mukana oli niin kulttuuri- ja historia-aineiden opiskelijoita kuin taloustieteilijöitä ja kääntäjiäkin.

Molemmat ryhmät kokoontuivat yhteensä neljä kertaa. Aloitimme tutustumalla paitsi toisiimme myös Turun museokeskuksen museoihin, sen eri kokoelmiin sekä museon tarjoamiin palveluihin. Työpajojen aikana vierailimme museon taidevarastossa ja kulttuurihistoriallisten esineiden varastossa. Näin ryhmät saivat tuntumaa siihen, miten kokoelmaesineitä käsitellään ja säilytetään.

Työpajoissa nousi esiin hyviä kysymyksiä kokoelma- ja näyttelytoiminnasta. Keskustelimme muun muassa siitä, mikä on museon tehtävä, ja kenen historia ja tulkinnat pääsevät esille. Ryhmäläiset tutustuivat kokoelmiin myös verkkopalveluiden kautta. Kokoelmiahan voi tarkastella esimerkiksi Suomen museoiden, kirjastojen ja arkistojen aineistoja esittelevällä Finna.fi -sivustolla sekä Flickrissä, missä on esillä taide- ja valokuva-aineistoa. Lisäksi vanhimpia valokuvia voi tarkastella Daguerrobasessa ja liki sataa ulkoveistosta Citynomadissa.

Vieraillessamme lukiolaisten kanssa huonekaluvarastossa tarkastelimme muun muassa 1800-luvun alusta peräisin olevaa empire-tyylistä sohvaa, joka on koristeltu muinaiseen Egyptiin viittavilla kuva-aiheilla.

Omat muistot arkistoon

Työpajaan pyydettiin tuomaan mukana jokin oma esine, joka jollakin tavalla liittyisi heidän kansainväliseen taustaansa, maasta tai kulttuurista toiseen liikkumiseen sekä tärkeisiin muistoihin. Ryhmäläisten valitsemissa esineissä korostuivat identiteetin kannalta tärkeät elämänvaiheet ja tapahtumat, läheiset ja perhehistoria sekä lahjat. Opiskelijat kertoivat esineidensä tarinat ja kommentoivat toistensa esineitä.

Toisella tapaamisella vertailimme opiskelijoiden omia esineitä meidän tutkijoiden ehdottamiin verrokkiesineisiin museon kokoelmasta. Saimme kuulla millaisia suhteita ryhmäläiset näkivät omien esineidensä ja museon kokoelmien välillä: mikä puhuttelee, mikä on yhteistä ja mikä erilaista. Keskustelimme siitä, mitkä tiedot ovat heidän mielestään tärkeitä juuri heidän esinettään tarkasteltaessa.

Opiskelijat pääsivät pureutumaan museon luettelointikäytäntöihin. Opiskelijat perehtyivät museon tietokantoihin ja saivat tehtäväkseen luetteloida oman esineensä museoesineen tapaan.