maanantai 8. tammikuuta 2018

Dagerrotyyppejä muuttuneesta kaupungista

Uudenmaankatu 8 Turussa 3.11.2017.
Turun museokeskus/Jalo Porkkala
Valokuvataiteilija Jalo Porkkala otti syksyllä 2017 yhteyttä Turun museokeskuksen valokuvaajaan Raakkel Närheen ja kertoi suunnitelmastaan juhlistaa suomalaisen valokuvan merkkipäivää. Marraskuussa tulisi kuluneeksi 175 vuotta ensimmäisen tunnetun suomalaisen valokuvan ottamisesta.

Piirilääkäri Henrik Cajander otti dagerrotypiamenetelmällä kuvan Uudenmaankadun varrelta Turussa 3.11.1842. Jalo Porkkala suunnitteli ottavansa kuvan samasta paikasta samalla menetelmällä, tasan 175 vuotta myöhemmin. Museokeskuksessa innostuttiin suunnitelmasta, ja Porkkalalle järjestyi mahdollisuus kehittää ja viimeistellä dagerrotyyppinsä museon valokuvaamossa.

Valokuvaustapahtumaa kerääntyi Uudenmaankadulle 3.11.2017 katsomaan melkoinen joukko uteliaita. Sää oli marraskuulle epätyypillisesti aurinkoinen, eikä välttämättä dagerrotyypin ottamiselle kaikkein otollisin. Jalo Porkkala valotti vanhan mallin mukaan rakennetulla puukamerallaan varmuuden vuoksi kaksi hopealevyä samasta näkymästä, josta Henrik Cajander oli ottanut oman kuvansa.

Dagerrotypiassa kuva syntyy hopeoidulle kuparilevylle positiivina, joka on peilikuva todellisesta näkymästä. Kuva on ainutlaatuinen eli sitä ei pysty monistamaan kuten filmille otettuja kuvia.

Alun perin dagerrotyyppien kehittämiseen käytettiin elohopeahöyryä. Koska se on vaarallista, Jalo Porkkala kehitti dagerrotyyppinsä Museokeskuksen valokuvaamossa sen sijaan Becquerel-menetelmällä. Siinä kuvalevy käsitellään punaisen tai oranssin kalvon läpi suodatetulla voimakkaalla valolla.

Porkkala kehitti ja viimeisteli molemmat valottamansa kuvalevyt. Ensimmäiseen hän ei ollut aivan tyytyväinen, vaikka prosessia seuraamassa olleiden mielestä sekin näytti upealta. Toinen yritys onnistui Porkkalan mielestä paremmin. Hän jätti kumpaankin otokseen lisäämättä joskus dagerrotypiassa loppusilauksena käytetyn kultauksen, sillä hänen mukaansa siihen liittyy isohko epäonnistumisen riski.

Vaikka Jalo Porkkalan dagerrotyyppi ja sen esikuva on otettu samasta paikasta, ne eroavat toisistaan selvästi. Cajanderin marraskuun 3. päivänä 1842 ottamassa kuvassa näkyy Uudenmaankadun varrella sijainnut Nobelin talo, jonka takaa häämöttää Turun tuomiokirkko. Uudessa otoksessa ei enää ole Nobelin taloa, vaan Tuomiokirkko pilkistää nykyaikaisen kerrostalon takaa.
Uudenmaankatu 8 Turussa 3.11.1842.
Turun museokeskus/Henrik Cajander
Kuvat eroavat toisistaan muutenkin kuin sisällöltään. Jalo Porkkalan ottaman kuvan hopealevypohja on vielä kirkas, kun taas Henrik Cajanderin dagerrotyypissä ajan kuluminen näkyy hopean tummumisena ja kuvapinnan naarmuina.

Porkkala lahjoitti juhladagerrotyyppinsä Turun museokeskuksen valokuvakokoelmaan, johon myös sen esikuva kuuluu. Museokeskuksen kokoelmassa on kaikkiaan neljätoista vanhaa dagerrotyyppiä. Niistä kolme on Henrik Cajanderin ottamia.

Jalo Porkkalan ottama dagerrotyyppi on näytteillä Turun pääkirjaston uudisosan ala-aulassa 18.1.2018 asti.


Viivi Vuorinen
tutkija
Turun museokeskus, valokuvakokoelmat

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti