Aluksi
Tämä blogikirjoitus käsittelee tarkemmin vuosien 2000–2019 taidehankinnoista tekemäämme esitystä, jonka pidimme Turun museokeskuksen sisäisessä Kokoelmapäivässä 14.10.2019.
Erityisesti tarkastelemme taidehankintojen sukupuolijakaumaa. Oletuksenamme oli ensimmäisten vuosien taulukoinnin jälkeen, että miestaiteilijoilta olisi hankittu keskimäärin kalliimpia teoksia, mutta naistaiteilijoilta olisi hankittu enemmän teoksia kuin miestaiteilijoilta.
Taidehankinnat vuosien 2000–2019 aikana tietokannan mukaan
 |
| Kaavioissa miestaiteilijat on merkitty sinisellä ja naiset punaisella värillä. |
Amanuenssi Riina Tiaisen analysoiman aineiston mukaan taidekokoelman kaikista teoksista suurempi osa on hankittu miehiltä (74 %) kuin naisilta (26 %). Keskimääräisesti mies- ja naistaiteilijoilta on hankittu saman verran teoksia vuosien 2000–2019 aikana. Vuosina 2000–2019 tehdyt hankinnat ovat kartuttaneet naistaitelijoiden määrää Turun kaupungin taidekokoelmassa, sillä tänä aikavälinä teoksia on hankittu 121 miestaiteilijalta ja 125 naistaiteilijalta. Kun teosten lukumäärä on otettu huomioon, nähdään, että naistaiteilijoilta on ostettu keskimäärin vähemmän teoksia kuin miestaiteilijoilta. Manno Kalliomäen teoshankinnat ’vääristävät’ hankintakaaviota suhteellisen paljon: kun ne jätetään pois kaavioista, lukemat nais- ja miestaiteilijoiden välillä tasoittuvat selvästi.
Tarkastelussa yksittäiset ostokerrat: taidehankintojen lukumäärä taiteilijoiden sukupuolen mukaan
Vuosia 2000–2019 tarkasteltaessa huomataan, että 20 taiteilijalta on hankittu neljä tai enemmän kertaa teoksia. Wäinö Aaltosen teoksia on hankittu eniten yksittäisinä ostokertoina eri vuosina, yhteensä siis 11 kappaletta. Niiden miesten joukkoon, joilta on hankittu eniten teoksia, mahtui Wäinö Aaltosen lisäksi kolme muuta edesmennyttä taiteilijaa: Alpo Jaakola, Kauko Lehtinen ja Edwin Lydén. Viidentoista eniten teoshankintoja kerryttäneen taiteilijan joukkoon kuuluu seitsemän mies- ja kahdeksan naistaiteilijaa. Uusia taiteilijoita, joilta on hankittu viime vuosina teoksia kokoelmaan, ovat muun muassa kuvanveistäjä Jouna Karsi, valokuvataiteilija Milja Laurila ja kuvataitelija-animaattori Fanni Maliniemi.
Taidehankintoihin käytetty kokonaissumma
Kuten ylläolevasta kaaviosta näkee, naistaiteilijoiden teoksiin on käytetty kokonaisuudessaan enemmän rahaa kuin miestaiteilijoiden teoksiin, jos kokonaishankintoihin otetaan mukaan myös prosenttiperiaatteella hankitut taideteokset. Jos prosenttitaide seulotaan pois, miestaiteilijat ohittavat naistaiteilijat.
Vuodet 2005–2011 esimerkkeinä taidehankintojen vaihteluista
Sukupuolijakauma nais- ja miestaiteilijoilta hankittujen teosten välillä on vaihdellut hyvin paljon vuosien 2000–2019 aikana: tästä erikseen mainittavana ajanjaksollisena esimerkkinä ovat vuosien 2005–2011 taideostot. Joinakin vuosina teoksia on hankittu rahallisesti saman verran mies- ja naistaiteilijoilta: näihin vuosiin kuuluvat vuoden 2007 lisäksi vuodet 2015–2019. Hankintojen jakauma on ollut selvästi miestaiteilijoiden eduksi vuosina 2005 ja 2008–2010. Naistaiteilijoilta ostettiin prosentuaalisesti eniten teoksia vuonna 2006, jolloin 74 % kaikista ostoista hankittiin heiltä.
Kokonaiskuva taidehankintojen kehityksestä vuosina 2000–2019
Kuten aiemmista kaavioista on käynyt ilmi, miestaiteilijoiden teoksia on hankittu enemmän: tämä näkyy myös taidehankintojen kehitystä kuvaavasta kaaviosta. Hankintojen vaihtelu on ollut hyvin jyrkkää peräkkäisinäkin vuosina. Vuoden 2015 jälkeen hankinta on ollut selvästi tasaisempaa mies- ja naistaiteilijoiden kesken kuin aiemmin.
Lopuksi
Tarkastelimme taulukoidemme ja niistä tehtyjen kaavioiden avulla taidehankinnoista syntyneitä konkreettisia tuloksia, joten hankintoihin liittyvät motiivit, tai siis se, miten juuri näihin kyseisiin teoksiin ja taiteilijoihin on päädytty, jäävät tutkimatta. Seuraavat tutkimuskohteet voisivat olla hankinnat vuodesta 1999 alaspäin.
Samalla voitaisiin pohtia, mitä ennakkokäsityksiä museotyöntekijöille on kehittynyt taidehankintojen jakautumisesta, ja miten he suhtautuvat tasaisempiin ja jyrkästi toisistaan eroaviin vuosiin. Kiinnostavaa nähdä, seuraavatko vuodet vuodesta 2020 eteenpäin 2017–2019 esimerkkiä, vai kehittyykö aikajanalle uusia huippuja tai matalia suvantoja.
Esityksemme perustuu taulukointiin, johon keräsimme tiedot kaikista ostotapahtumilla hankituista taideteoksista. Käyttämämme aineisto koottiin kolmesta lähteestä: 1) Turun kaupungin taidekokoelman Wäinö Aaltosen museon pääkirjoista, 2) Turun kaupungin Museopalveluiden vuosikertomuksista ja 3) päätöspöytäkirjoista Joutsenet-järjestelmästä. Taidehankintojen merkinnät ovat vielä vuoden 2019 osalta keskeneräisiä.
Aineisto on jaettu taiteilijoiden nimiin perustuvan sukupuolioletuksen mukaan: muunsukupuolisia aineistossa ei ole. Hankintahinnat ovat sekä markka- että euroajalta, ja muunsimme markkahinnat euroiksi jakamalla hinnat kertoimella 5,94573. Laskelmissa ei ole otettu huomioon inflaatiota tai muita hinnanmuutoksia. Arvonlisävero on laskettu mukaan taidehankintojen kaavioissa esiintyviin summiin. Käsittelemässämme aineistossa arvonlisävero on ollut eri vuosina yleensä 8–10 sekä 20–24 prosentin välillä.
Kirjoittajat:
Emmi Kivimäki ja Jenni Mäki
Museoassistentit
Turun museokeskus
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti