maanantai 19. helmikuuta 2018

Vanhat valokuvat kertovat talvisen kaupungin elämästä

Jäidenlähtö Aurajoessa Auransillan luona 27.2.1882.
Kuva: Turun museokeskus/O.J. Aune.
Turun museokeskuksen valokuva-arkiston kokoelmien kuvia on laitettu lisää nähtäville Flickr-tilille. Tällä kertaa liki 100 kuvaa kertovat kaupungin arjesta, kun lämpötila on laskenut pakkasen puolelle ja lumi peittänyt kadut. Äkkiseltään voisi kuvitella, ettei talvisessa kaupungissa riitä tapahtumia ja elämää kuvattavaksi, sillä sanotaanhan Turkua ”kesäkaupungiksi”. Kuvat kuitenkin kertovat toisenlaista tarinaa.

https://www.flickr.com/photos/turun_museokeskus/collections/72157692559158784/

Lumi muuttaa kaupungin ilmettä ja nykytalvina harvemmin jäätyvä Aurajoki mahdollisti erilaisten uusien kulkureittien muotoutumisen, kun piti päästä ”täl puol jokke” tai ”tois pual jokke”. Arkea ei lumi kuvissa kuitenkaan koskaan näyttänyt pysäyttävän. Oli lunta tai ei, niin kaupungissa kulkivat raitiovaunut, linja-autot ja pirssit. Talvisia töitä -albumin sisältä löytyy kuvia muun muassa siitä, kuinka kaupungissa on lumen lapioiminen, auraaminen ja siirtäminen toteutettu 1900-luvun alkuvuosikymmeninä. Työssä on luotettu hevosvoimien apuun aina, ensin nelijalkainen työjuhta apuna ja myöhemmin nelipyöräinen menopeli. Lunta on kuljetettu pois kaupungin kaduilta ja sitä on laskettu muun muassa Aurajokeen.


Näkymä Aurajoelta 16.1.1928; Läntinen Rantakatu 25.
Kuva: Turun museokeskus/Gustaf Welin.
Toista talvista työtä, jäiden ottoa, on taltioitu myös useampana vuotena. Tämäkin työ on ollut tärkeää. Jäitä kerättiin talvisin varastoon ja niitä käytettiin pitkin vuotta elintarvikkeiden säilyvyyden parantamiseksi. Varsinkin kesäkuumalla olivat jäät välttämättömiä. Puhdasvetiset paikat, kuten Turussa Halinen, sopivat hyvin jäiden ottoon. Jäiden säilymisen kannalta oli tärkeää tehdä paloista kooltaan mahdollisimman yhtenäisiä ja tiiviisti pakkautuvia. Valokuva-arkiston kuvista välittyy hyvin se, millaisilla välineillä töitä on tehty, kuten myös se, kuinka paksua tai ohutta jää on saattanut olla.

Jään nostoa helmikuussa 1938.
Kuva: Turun museokeskus/Turun Sanomat.
Ei talvi kuitenkaan pelkkää työtä ollut. Talvella kaivettiin varastoista esille kelkat, sukset ja luistimet, ja suunnattiin ulos. Useisiin kuviin onkin taltioitu eri-ikäisiä liikkujia hyväntuulisina vapaa-ajan vietossa. Toisissa kuvissa ilme on tosin hiukan vakavampi kun käynnissä on hiihto- tai luistelukilpailut. Ilmeistä kuitenkin on, että ulkona ajan viettäminen yhdessä on saanut ihmiset liikkeelle tutuille, mutta ei välttämättä enää niin tutun näköisille paikoille Turussa. Kuvien kautta katsoja pääseekin samalla näkemään, miltä kotikaupunki on ennen näyttänyt. Esimerkiksi kuva vuodelta 1931 näyttää Yliopistonmäen, entisen Ryssänmäen, ajalta ennen arkkitehti Aarne Ervin suunnittelemaa yliopiston rakennusten kokonaisuutta. Taustalla näkyvä Tuomiokirkon torni on tuttu, mutta muuten kuvaa ei oikeaan ympäristöön ehkä osaisi sijoittaakaan.

Hiihtoretki Ryssänmäellä (nyk. Yliopistonmäki) vuonna 1931.
Kuva: Turun museokeskus/H. Attila.
Nämä kuvat 1880-luvun lopulta aina 1960-luvulle asti kertovat kaupunkielämän mielenkiintoista tarinaa. Talvinen Turku ei todellakaan ole ollut hiljainen tai pysähtynyt paikka, vaan sen arkeen on mahtunut monenlaista toimintaa ja tunnelmaa.

Pakkanen tavaksi, talven sydänkuille kunniaksi.


Johanna Nylund
Arkistoalan harjoittelija
Turun museokeskuksen valokuva-arkisto


Lähettänyt klo
Tunnisteet: , , , , , , , ,

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)