maanantai 20. huhtikuuta 2020

Aeterna memoria, osa 2: Henrik Gabriel Porthanin kunniainskriptio Porthanin patsaassa

Esimerkkikuva Cygnaeuksen latinankielisestä inskriptiosta.
Sjöstrand, Carl Eneas: H. G. Porthanin muistomerkki, 250 x 137 x 200 cm, pronssi,
Turun kaupungin taidekokoelma. Kuva: Tatiana Tolonen / Turun museokeskus.

Porthanille osoitettu omistuskirjoitus löytyy patsaan takapuolelta. Se koostuu kahdesta erillisestä metallikirjaimin tehdystä piirtokirjoituksesta, joista toinen on latinaksi, toinen suomeksi. Inskriptio on Fredrik Cygnaeuksen laatima, ja piirtokirjoituksen kirjaimet tilattiin helsinkiläisestä Osberg & Baden -nimisestä konepajasta. Latinan käyttö liittyy erityisesti aiempaan akateemiseen traditioon, mutta latina viittaa myös Porthaniin itseensä, sillä hän käytti kieltä sulavasti omissa tieteellisissä teksteissään.

AETERNAE MEMORIAE
VIRO
HENRICO GABRIELI PORTHAN
PATRIA MEMOR.

Kiitollinen isänmaa Henrik Gabriel Porthanin ikuiselle muistolle.

Vaakasuuntainen viiva sekä erilainen kirjasintyyli erottavat inskriptiot toisistaan. Ylimmäinen latinankielinen piirtokirjoitus koostuu neljästä erikokoisesta rivistä, joista kolme ylimmäistä on kirjoitettu majuskelilla. Suurikokoisin niistä on Porthaniin viittaava kolmas rivi, ja ensimmäisen rivin teksti aeternae memoriae on tehty samalla tyylillä kuin kolmas rivi. Patria memor -kohdan sisältävässä viimeisessä rivissä on käytetty minuskelia. Klassisista esikuvista poiketen molemmat piirtokirjoitukset päättyvät pisteeseen.

Porthanin omistuskirjoitusten sanoja ei ole lyhennetty kuten Millerin inskriptiossa, mutta siitä puuttuu sanoja ellipsimäisesti. Piirtokirjoituksen lukija tietää kontekstista, että subjektina nominatiivissa oleva isänmaa on pystyttänyt patsaan datiivimuotoiselle Porthanille, joten sitä ei tarvitse mainita erikseen piirtokirjoituksessa. Lyhyt latinankielinen inskriptio kunnioittaa latinan asemaa kulttuurikielenä, mutta sitä seuraava suomenkielinen piirtokirjoitus viittaa 1800-luvun kasvaneeseen nationalismiin, johon suomen kielen aseman kohottaminen liittyi vahvasti. 

Auktorit Albius Tibullus (54–19 eaa.) ja Publius Ovidius Naso (43 eaa.–17 jaa.) viittaavat ikuiseen Roomaan ilmaisulla urbs aeterna. Myöhemmin keisari Hadrianuksen (76–138 jaa.) jälkeen käyttöön otettiin myös Roma aeterna. Fraasi aeternae memoriae esiintyy vuonna 309 jaa. painetussa kolikossa, jossa muistellaan Länsi-Rooman keisarin Maxentiuksen (278–312 jaa.) kanssakonsulina toiminutta, nuorena kuollutta poikaa Valerius Romulusta (AETERNAE MEMORIAE POST  DIVO ROMVLO NVBIS). Maxentiuksen apelle keisari Maximianukselle (250–300 jaa.) painettiin samaisen ilmaisun sisältänyt kolikko vuosien 317–318 aikana. Uudella ajalla useita ruhtinaita ja valtionpäänmiehiä muisteltiin hautajaisrunoissa: Englannin kuningatar Maria II:n muistoksi painettiin vuonna 1695 oodi, jonka nimi alkaa ilmaisulla aeternae memoriae. Sama fraasi toistuu 1700–1800-lukujen taitteessa Wienissä painetuissa muistokirjoituksissa ja runoissa: muisteltuja olivat muun muassa Teschenin herttuatar Maria Kristiina (k. 1798) sekä Itävallan arkkiherttua Alexander Leopold (k. 1795). Sanavalinta aeternae memoriae kertookin siitä, miten paljon Porthanin patsaan tilaajat arvostivat Porthanin humanistisia saavutuksia. Fraasi yhdistää Porthanin patsaan myös jo antiikista alkaneeseen inskriptio- ja kirjoitusperinteeseen.

Sana viro arvonimien sijaan vaikuttaisi ensin viittaavan Porthanin ei-ylhäiseen taustaan. Ylistävät laatusanat olisi voinut tarvittaessa lisätä piirtokirjoitukseen viro-sanan jälkeen. Suomessa pystytettiin patsaita erityisesti Porthanin kaltaisille taiteen ja tieteen suurmiehille 1800-luvulla. Euroopassa samaan aikaan julkistetut veistokset kuvasivat kuitenkin historiallisia sankarihahmoja ja marttyyreita. Jos Porthan olisi ollut kuninkaallinen tai aatelinen, viro-sanan tilalle olisi mahdollisesti laitettu maininta arvonimestä. Aeternae memoriae viro esiintyy erityisesti merkkihenkilöiden muisteluun liittyvissä teksteissä ilmauksena Johannes Kahlin (1550–1614), Johann Heinrich von Seelenin (1687–1762) ja Giovan Battista Clemente Nellin (1725–1793) teoksissa. Vir-sana painottaa kuitenkin Porthaniin nimeen yhdistettynä muun muassa tämän sankariutta tieteen saralla ja miehisyyttä, sillä tässä painottavassa merkityksessä esimerkiksi roomalaiskenraali Gaius Marius oli oikea Rooman mies, vaikka hän oli kotoisin maalta (Cic. Tusc. 2.53: rusticanus, vir, sed plane vir,).

Viimeisen rivin patria memor koostuu patria-pääsanasta ja siihen liittyvästä memor-adjektiivista. Aeternae memoriae on genetiivissä, koska memor-sana vaatii genetiivin käyttöä. Memoriae memor -toisto korostaa patsaan roolia muistomerkkinä sekä Porthanin roolia isänmaan kansalaisena. Fraasi patria memor ja hieman erimerkityksinen muunnelma patriae memor (isänmaata muistaen) esiintyy muissakin latinankielisissä teksteissä. Vuonna 1756 Lyonissa painettu hopeinen jeton eli rahake tai kolikkomainen mitali sisältää fraasin klaavapuolellaan. Latinaksi kirjoittanut belgialainen runoilija Jean-Dominique Fuss (1782–1860) käytti patriae memor -ilmaisua runokokoelmassaan Poemata Latina. Belgialaisille vapaaehtoisjoukoille omistettiin kunniamitali ensimmäisen maailmansodan vuosien 1914–1918 muistoksi. Vuonna 1926 Brysselin valtaistuinaukiolle pystytettiin Belgian kuningas Leopold II:n patsas, jossa on käytetty sanoja patria memor. Hasseltin kaupungissa Belgiassa on Raf Mailleux’n suunnittelema ja vuonna 1961 valmistunut useiden Belgian sotien vapaaehtoisjoukoille omistettu patsas, jossa isänmaa muistelee vapaaehtoisiaan (voluntariis patria memor).

Antiikin inskriptioiden tekstikonventiot ja niiden muutokset näkyvät monin eri tavoin turkulaisissa piirtokirjoituksissa. Sananvälit on ilmaistu inskriptioissa väleinä eikä pienellä interpunctus-nimisellä pisteellä tai kolmiolla: 200-luvun jaa. jälkeen interpunctus hävisi käytöstä, ja tekstiä alettiin kirjoittaa scripta continua -tyylillä muutaman vuosisadan ajan. Tämän jälkeen kirjoitus kehittyi jälleen siihen, että sananvälien selventämiseksi otettiin uudelleen käyttöön apukeinoja, joihin tyhjä tila eri sanojen välillä kuului. Pisteen käyttäminen Porthanin kunniapiirtokirjoituksen lopussa on myös uudempi ilmaisutapa, joka osaltaan erottaa latinankielisen inskription sitä seuraavasta suomenkielisestä inskriptiosta. Minuskelin käyttö on myös antiikin roomalaisten suosiman majuskelikirjoituksen jälkeen kehittynyt kirjoitustapa piirtokirjoituksissa. Porthanin muistomerkin valmistus- ja kunniainskriptiot ovat siis sekä oman aikansa tuotteita että antiikin perinteiden inspiroimia.

Kirjoittaja
Emmi Kivimäki
Museoassistentti
Turun museokeskus


Lähteet


Aeternae Memoriae”. Teoksessa Stevenson, Seth William, Charles Roach Smith, Frederic William Madden: A Dictionary of Roman Coins, Republican and Imperial. London: George Bell and Sons, 1889, s. 22.

Eichner, Heiner: ”Reklameiamben aus Roms Königszeit”. Die Sprache, 34, s. 207–238.

Gordon, Arthur E. "Notes on the Duenos-Vase Inscription in Berlin." California Studies in Classical Antiquity 8 (1975): 53-72. Accessed April 16, 2020. doi:10.2307/25010682.

Keil, Wilfried E.: “Remarks on patron inscriptions with restricted presence”. Teoksessa Camps, Jordi (Ed.), Manuel Castiñeiras, John McNeill ja Richard Plant (toim.). Romanesque Patrons and Processes. London: Routledge, 2018, s. 30–41.

Kingdom of Belgium: Volunteer Combatant's Medal 1914-1918. Haettu 16.4.2020 osoitteesta https://www.medals.org.uk/belgium/belgium036.htm.

Laaksonen, Hannu, Knut Drake, Juhani Kostet, Eeva Mikola, ja Magnus Nikula: Turun Latinankieliset Piirtokirjoitukset: Latinska Inskrifter I Åbo. Turku: Turun maakuntamuseo, 1984.

Lahtinen, Mikko: Fredrik Cygnaeus aristokraatti – demokraatti. Tampere: niin & näin. Haettu 16.4.2020 osoitteesta   https://netn.fi/lehti/niin-nain-308/Cygnaeus.

Martinolli, Eero. ”H. G. Porthanin muistopatsaan syntyhistoria”, Turun Historiallinen Arkisto XVI. Artturi H. Virkkusen syntymän 100-vuotismuistoa 19.1.1964 kunnioittaen. Turun Historiallinen Yhdistys, Turku 1963.

Rodell, Magnus: Att gjuta en nation. Statyinvigningar och nationsformering i Sverige vid 1800-talets mitt. Natur och Kultur, Stockholm 2002.

Stananrd, Matthew G.: Selling the Congo: A History of European Pro-Empire Propaganda and the Making of Belgian Imperialism. Lincoln: University of Nebraska Press, 2011.

Tchorski, patrimoine religeux: Les cloches du carmel de Court-St-Etienne (1/2). Haettu 16.4.2020 osoitteesta http://tchorski.morkitu.org/10/carmel-cse.htm.

Matthew, Louisa C.: “The Painter’s Presence: Signatures in Venetian Renaissance Pictures”. The Art Bulletin, osa 80, numero 4, joulukuu 1998, s. 616–648.

Skaldic Poetry of the Scandinavian Middle Ages: Vg 247 (Vg247) - Hössna k:a. Haettu 16.4.2020 osoitteesta https://skaldic.abdn.ac.uk/db.php?table=mss&id=16777&if=default.

Suvikumpu, Liisa: Kulttuurisia kohtaamisia. Suomalaiset kuvataiteilijat ja Rooma 1800-luvulla. Tampere: Juvenes Print Tampereen yliopistopaino, 2009.

The British Museum Collection Online. Silver Medal. Haettu 16.4.2020 osoitteesta https://research.britishmuseum.org/research/collection_online/collection_object_details.aspx?objectId=951109&partId=1.

Tarkiainen, Kari: ”Porthan, Henrik Gabriel”. Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. Studia Biographica 4. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1997– (viitattu 16.4.2020). Julkaisun pysyvä tunniste URN:NBN:fi-fe20051410; artikkelin pysyvä tunniste http://urn.fi/urn:nbn:fi:sks-kbg-002599 (ISSN 1799-4349, verkkojulkaisu).

Viljo, Eeva Maija: ”Henrik Gabriel Porthanin muistomerkki”. Teoksessa Turun museokeskus, Riitta Kormano, Riikka Niemelä, Raakkel Närhi, Ninna Pulli, Ringa Takanen, ja Tatiana Tolonen (toim.). Hetkinen Ja Muistijälki: Turun Kaupungin Taidekokoelman Julkiset Teokset = Ögonblick Och Minnesspår : Offentliga Verk I Åbo Stads Konstsamling. Turku: Turun museokeskus, 2012, s. 30–47.

Wikimedia Commons contributors, "File:Hasselt, oorlogsmonument WO1 voluntariis patria memor foto8 2015-06-09 10.10.jpg," Wikimedia Commons, the free media repository, haettu 16.4. osoitteesta https://commons.wikimedia.org/w/index.php?title=File:Hasselt,_oorlogsmonument_WO1_voluntariis_patria_memor_foto8_2015-06-09_10.10.jpg&oldid=346888388.




1 kommentti:

  1. Samantyyppisiä kirjoituksia on esiintynyt useissa akateemisten henkilöiden mitaleissa niin Suomessa kuin Ruotsissakin. Ensimmäinen mitali Porthanista lyötiin 1799.

    VastaaPoista