tiistai 21. toukokuuta 2019

Koulukuvat Turun Kymnaasi 1863


Turun museokeskuksen kokoelmissa on kaksi harvinaista valokuvaa 1860-luvulta (DT2016:14:1 – 2), kenties valokuvakokoelmien vanhimmat koulukuvat ja valmistujaiskuvat. Neliömäiset kuvat ovat kooltaan vaatimattomat 110 x 96 mm (11 x 9,6 cm). Kuvat, suolapaperivedokset, on liimattu ohuelle sileäpintaiselle kartongille ja sekä valokuvien että kartonkien reunat on leikattu hieman vinoon.

Kuvassa olevat henkilöt on numeroitu mustekynällä yhdestä alkaen kummankin kuvakartongin etupuolelle kuvan alle. Kuvakartongin taakse on kirjoitettu otsakkeeksi Walidiserade ja Validiserade Gymnasister (suom. validoidut) sekä numeroituun luetteloon allekkain henkilöiden nimet. Ensimmäisessä kuvassa on seitsemän henkilöä ja toisessa kahdeksan, kuvissa yhteensä viisitoista henkilöä. Kuvien henkilöiden tiedot löytyivät Historiska samfundet i Åbo 1944 julkaisemasta Folke Landgrénin toimittamasta koulumatrikkelista Åbo Gymnasii matrikel. Kuvissa ovat Turun Kymnaasista (Åbo Gymnasium) keväällä 29.5.1863 valmistuneet opiskelijat jotka olivat aloittaneet kolmivuotisen kymnaasin syksyllä 1860. Joukossa on myös kaksi opintonsa vuotta aikaisemmin syksyllä 1859 sekä yksi vuoden aikaisemmin 1858 aloittanut opiskelija.
Henkilöt kuvassa ovat 1. Edvard Maunulin, 2. Lorent Wilhelm Kasimir Grönvik, 3. Claes Wilhelm Wallenius, 4. Karl Viktor Schybergson, 5. Uno Alexander Kurtén, 6. Karl August Erik Almberg 7. Johan Henrik Wilhelm Enlund.
Turkulaisen valokuvaajan ateljeessa otetuissa kuvissa henkilöt ovat asettuneet kahteen riviin, siten että etummaiset istuvat tuoleilla. Ateljeessa on taustalla yhtenäinen väripinta ja oikealla kuvaa täydentämässä, kenties symbolinen pylväs sekä paksu pitkä verho nyörein ja tupsuin, lattiaa peittää vinoruutinen matto. Koko valmistuneen ryhmän sosiaalinen koheesio vaikuttaa suurelta ja ryhmä koherentilta, Turun kymnaasissa oli käytössä yhtenäinen koulupuku, univormu, 14.1.1854 päivätyllä keisarillisella käskyllä. Kaikilla kuvien henkilöillä on sininen kaksirivinen puolipitkä Redingote-verkatakki missä on musta samettikaulus sekä pitkät housut, alla heillä on liivi sekä valkoinen kauluspaita ja rusetti. Koulupukuun kuului sininen myssy, mikä joillakin on kädessään. Myssyssä, tai lakissa, oli musta nahkainen lippa sekä samettireunus. Toisilla on lierihuopahattu, mikä sallittiin yliopisto-opiskelijalle. Kaksirivisen pitkän koulupuvun takin napit olivat kultaiset lyyranapit ja arvokkuutta lisäsi kävelykeppi. Kymnaasin opiskelijat olivatkin vanhimmat opiskelijat Turussa Turun palon (1827) ja Suomen Keisarillisen Turun Akatemian Helsinkiin siirron (1828) jälkeen, mikä näkyi sekä käytöksessä että pukeutumisessa. Kymnasistit olivat salonkikelpoisia kavaljeereja ja osallistuivat vilkkaaseen Turun seuraelämään sekä seurahuoneella että porvariklubeilla.
Henkilöt kuvassa ovat 1. Gustaf Julius Ferdinand Nummelin, 2. Oskar Ludvig Palmgren, 3. Ivar Sebastian Forsgård, 4. Albert Olivier Wialén, 5. Lars Oskar Wilhelm af Heurlin, 6. Knut Oskar Kingelin, 7. Richard Ludvig Wahlberg 8. Emil Ivar Grönvik.
Syytä opiskelijoiden jakaantumiseen kahteen ryhmään kuvanottoa varten voi vain arvella. Syksystä 1857 alkaen kymnaasin viimeisellä, kolmannella luokalla oli käytössä jatko-opintoja ajatellen neljä suuntautumisvaihtoehtoa: teologit, filologit, juristit sekä matemaatikot. Aikaisemmin jako oli tehty pappisvirkaan tai siviilivirkaan aikovien välillä. Molemmissa nyt tarkastelun alla olevissa kuvissa on tulevia juristeja, kuvassa yksi lisäksi matemaatikkoja sekä yksi latinisti, kuvassa kaksi yksi teologi sekä kaksi jotka eivät ole jatkaneet opintojaan yliopistossa. Toisaalta kuvat on otettu valokuva-ateljeessa, mikä asettaa rajoituksia kuvanotolle, tila oli mahdollisesti liian pieni koko ryhmän yhteiskuvalle.

Turun Kymnaasin rehtorina toimi näiden nuorten miesten opiskeluaikana 1858 – 1872 Frans Wilhelm Gustaf Hjelt ja vararehtorina 1858 – 1863 Wilhelm Engelbert Neovius. Matrikkelitietojen mukaan syksyllä 1860 on kirjattu aloittavaksi 26 opiskelijaa, 1.9. 25 opiskelijaa ja yksi 8.10. Näistä kaikista yksi on valmistunut vuonna 1862, kolmetoista 1863 ja seitsemän 1864. Kolme opiskelijaa on eronnut vuonna 1861, yksi 1862 ja yksi opiskelija on kuollut 1863. Kymnaasiin otettiin opiskelijat siten, että syksyllä ilmoittauduttiin hakijaksi tuomalla aikaisempi koulutodistus ja osallistumalla muutaman tunnin kestävään kuulusteluun, mitä varten hakijat jaettiin viiden tai kuuden henkilön ryhmiin. Todistuksen sekä kuulustelun perusteella valitut koulun rehtori julisti hieman myöhemmin saatesanoin koulun salissa olevasta kateederista oppilaitokseen sisään otetuiksi.

Valmistuakseen vuosiluokilta opiskelijat osallistuivat julkiseen vuosikuulusteluun arkkipiispan johdolla. Kuulustelu oli aiemmin ollut kaksipäiväinen tilaisuus mutta 1860-luvulla yksipäiväinen. Päivä alkoi kahdeksan-yhdeksän maissa aamulla ja kesti yhteen-kahteen iltapäivällä, tauon jälkeen kello neljän maissa jatkettiin aina kuuteen-seitsemään asti illalla. Kutakin oppiainetta kuulusteltiin kolmeneljännestuntia ja kuulustelun jälkeen arkkipiispa sekä opettajakunta pitivät konferenssin. Viimeisenä vuonna keskityttiin tutkintolukemiseen ja maaliskuusta alkaen oppitunteja ei pidetty lainkaan. Opiskelu oli jaettu oppiaineittain periodeihin ja kunkin periodin lopussa pidettiin kuulustelu. Mikäli opiskelijan tiedot kussakin kuulusteltavassa aineessa todettiin hyväksytyiksi, hän sai yliopisto-opintokelpoisuuden vuosikuulustelun yhteydessä toukokuussa. Kirjoittautumaan yliopistoon Helsinkiin matkustettiin syksyllä yhdessä ryhmässä joko maanteitse kokoontumispaikalta Uudenmaan tullilla tai höyrylaivalla.

Kuvien henkilöistä suurin osa aloitti opinnot yliopistossa Helsingissä, silloisessa Suomen Keisarillisessa Aleksanterin yliopistossa (Finlands Kejserliga Alexanders universitet, myöh. Helsingfors universitet) ja suorittivat tutkinnon tai valmistuivat kandidaateiksi, maistereiksi sekä tohtoreiksi. Kaikki työskentelivät myöhemmin yhteiskunnan kannalta merkityksellisissä tehtävissä ja osa saavutti merkittävän yhteiskunnallisen aseman. Joukossa on yksi itseoikeutettu asema, Lars Oskar Wilhelm af Heurlin (1844 – 1875) oli syntynyt aatelissukuun ja perinyt aatelisarvon. Hän perusti Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjapainon ja oli mukana perustamassa sanomalehtiä Morgonbladet sekä Uusi Suometar ja hänen työnsä luetaan merkittäväksi kulttuuri- ja sivistysalalla. Valitettavasti hän kuoli nuorena, 31-vuotiaana Italiassa Roomassa. Nuorena kuoli myöskin yliopistossa opintonsa aloittanut Karl Viktor Schybergsson (1845 – 1864), jo ensimmäisen yliopistollisen opintovuoden aikana. Kuvissa ei ole mukana keväällä 1863 valmistunut Anton Fredrik Almberg (myöh. Jalava) (1846 – 1909), joka myöhemmin valmistui Helsingin yliopistosta maisteriksi ja toimi vanhempana senaatinkääntäjänä sekä yliopistonlehtorina.

Suuriruhtinaskunnan ylimpään hallintoon asti eteni Suomen senaatin oikeusosaston senaattorina toiminut varatuomari (1869) Gustaf Julius Ferdinand Nummelin (1945 – 1927). Hän oli Kirkolliskokouksen 1898 – 1973 jäsen, kun kirkolliskokous kokoontui 1. kerran 1.9.1898 Turun Akatemiantalolla, tuolloin hän oli Turun hovioikeuden hovioikeudenneuvos (1897 – 1900) ja Turun kaupunginvaltuuston jäsen (1892 – 1901). Hän toimi Suomen senaatin oikeusosaton senaattorina kahteen otteeseen 1900 – 1901 sekä 1906 – 1909, ja viimeksi siviilivirkakunnan leski- ja orpokassan valtuutettujen puheenjohtaja 1909 – 1927. Valtakunnallisesti merkittävää tehtävää hoiti myös filosofian tohtori (1877) Emil Ivar Grönvik (1844 – 1918) Suomen pankin komissaarina Tampereella (1895 – 1907). Vakuutusalalla puolestaan vaikutti kollegiasessorin (kapteenin) arvon 1880 saanut matemaatikko, valtiopäivämies Vakuutusyhtiö Kalevan toimitusjohtaja (1881 – 1925) Uno Alexander Kurtén (1845 – 1927). Hänen työnsä oli merkittävää Vakuutusyhtiö Kalevan toiminnassa pitkälti tulevaisuuteen ja hän vaikutti myös muiden vakuutusyhtiön perustajana.

Alueellisesti ja paikallisesti vaikuttivat oikeuslaitoksessa turkulainen Turun hovioikeuden notaari (1879 -) ja Turun tarkk´ampujapataljoonan sotatuomari (1881 -), hovioikeudessa auskultoinut Lorent Wilhelm Kasimir Grönvik (1843 – 1885).  Sekä Ala-Satakunnan kihlakunnan tuomari varatuomari (1870) Klas Wilhelm Wallenius (1844 – 1879). Oikeutta edusti myös raastuvanoikeuden puheenjohtaja Helsingin oikeuspormestari (1887 -) varatuomari (1869) Oskar Ludvig Palmgren (1843 – 1908). Sivistyksen ja opetuksen saralla menestystä saavutti professorin arvon 1920 saanut Vaasan ruotsalaisen lyseon (Vasa svenska lyceum) rehtori Karl August Erik Almberg (1846 – 1937). Merkityksellistä työtä tekivät myös Turun suomalaisen lyseon lehtori Edvard Manulin (1842 – 1915) ja Rauman yhteislyseon (Raumo samlyceum) opettaja Albert Olivier Wialén (1844 – 1941). Yhteiskunnallisesti merkityksellistä työtä valtion, kuntien ja kaupungin palveluksessa tekivät Euran nimismies Johan Henrik Wilhelm Enlund (1841 – 1883), Maskun henkikirjoittaja Forsgård Ivar Sebastian (1843 – 1889), Raivolan asemapäällikkö Richard Ludvig Wahlberg (1841 – 1863) ja Turun pakkahuoneentarkastaja Knut Oskar Kingelin (1844 – 1917).


Painetut lähteet ja kirjallisuus

Helsingius Gustaf Adolf 1927. Hågkomster. Helsingfors: Söderström & C: o Förlagsaktiebolag. Ss. 221 (koulumuistoja ss. 27 – 61).

Landgrén Folke 1944. Åbo Gymnasii matrikel (Ånyo upprättad av). Historiska samfundet i Åbo II. Ss. 122.

Suomen kansallisbiografia (Studia Biographica) 1 – 10 sekä hakemisto 2003 - 2008. Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura.

Tigerstedt Robert 1919. Åbo Gymnasium 1828 – 1872. Skrifter utgivna av Svenska Litteratursällskapet i Finland CXLIII. Helsingfors. Ss. 322.

Digitaaliset lähteet

Förvaltningshistorisk ordbok, Svenska litteratursällskapet i Finland http://www.fho.sls.fi

Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899, Helsingin yliopisto https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi


Teksti: Annika Winberg
 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti